May the Force be with you

tiistai 5. helmikuuta 2008

Koukussa

Nyt en oikein ehdi bloggailla. Olen jäänyt pahasti koukkuun noihin Stephenie Meyerin kirjoihin. Viime yönä meni kolmeen kun lopetin Twilightin (kyllä, kehuin itseäni valvomisen johdosta kun herätyskello soi aamulla) ja töiden jälkeen kävin kipaisemassa kaupasta New Moonin, jonka takia myöhästyin vähän jumpasta... Eli parempi alkaa lukea taas, jotta ehdin lukea tarpeeksi malttaakseni käydä nukkumaan ennen aamuyötä.

Tiedän olevani vähän hassu, mutta olin koko päivän tosi hyvällä tuulella Twilightin takia, ja tietysti koska tiesin saavani New Moonin käsiini heti töiden jälkeen. Osittain pystypäiseen, odottavaiseen ja itsetietoiseen olooni vaikutti kyllä sekin, että siitä on nyt kaksi viikkoa kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn ja nyt joka paikasta putkahtelee komeita ja seksikkäitä miehiä esille ja myös ne ei-komeat ja epäseksikkäätkin tekee mieli taklata pitkin pituuttaan maahan -. Arkh. Taidanpa ottaa päärynän ja uppoutua takaisin vampyyreiden rauhoittavaan seuraan. Palataan, kun olen lukenut New Moonin ;)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mä luin Twilightin sattuneesta syystä jo ennen kuin se julkaistiin ja olin ihan hurmiossa. Ja syksyllä näin Meyerin signeerauskeikalla dublinilaisessa kirjakaupassa teinityttöjen ympäröimänä! Mutta New Moonia en oo vielä lukenut, täytyy korjata asia pikimmiten.

Rooibos kirjoitti...

Ihania kirjoja. Twilightin nielaisin kuin - kuin - öö - kuin jäätelöannoksen, josta pelkää, että se sulaa, jos ei syö sitä juuri tällä sekunnilla. Loistokas vertaus, mutta oikeasti, en ole pitkään aikaan juonut mitään kirjaa niin kuin Twilightia. Meyerin tapa kertoa, päähenkilön kertojanääni on vaan niin valtavan tässä ja lähellä ja minua, että kirjaa ei voinut jättää kesken.

Eilen aloitin sen New Moonin ja selvitin ensimmäiset 200 sivua. Tänään seuraa jatkoa, mutta nyt olen hieman rauhallisempi. En ole tänään tarttunut kirjaan, sillä pitäisi mennä vielä kävelylenkille ja siskolla käymään ja pelkään, että jos tartun New Mooniin, se on sama kuin heihei elämän realiteetit. Voi olla, että tänä iltana menee taas myöhään...