Tiistai. Yskin. Tuntuu kuin keuhkoihin repeäisi vertavaluvia haavoja tai aukeaisi punaisia amarylliksenkukkia. Sitä tavallista siis. Paranemaan päin. Auttaisi kuitenkin, jos tuo veitsi otettaisiin keuhkoista pois. Silloinkin, kun se vain lepää, sen kylmä kylki polttaa rinnan alla.
Luen Sami Hilvon Viinakorttia. Aluksi ajattelin, että ahaa, mieskirja, mutta sittemmin olen muuttanut mieltäni. Taitaa olla hieno kirja.
Sairaana oleminen väsyttää. Yskiminen väsyttää. Kaupungin yllä on oranssi sumu. Käsivarsia painaa. Oranssista sumusta ja valosta tulee mieleen rooiboksen punainen väri. Taidan keittää vettä ja tehdä itselleni teetä, rooibosta siis. Otan sitä maustettua, jota sain joululahjaksi: appelsiinia, inkivääriä, omenaa.
Huomenna on vielä lepopäivä, sen jälkeen töihin. Yksi päivä sairaslomaa, kaksi päivää töitä, kaksi vapaata, yksi töitä ja sitten lähtö. Ostoslista on pitkä ja pakkauslista samoin. En ole aloittanut vielä. Vähän yskää, vähän teetä, vähän Viinakorttia ja sitten nukkumaan. Näin tehdään.
4 kommenttia:
Tulin onnittelemaan...nyt kannattaa kipaista Runotalon blogiin katsomaan...Onnea!
Oi kiitos, Runotalon Sari! Miten kivaa :)! Piristystä päivään :)! Laitoin sinulle meiliä :)!
Blogielämä on kyllä aika mahtavaa, hienon näköinen lahja odottamassa ja matka tuloillaan.
Tervehtymisajatuksia!
Karenina Unska - kiitos ja: niinpä! Silloin kun aloin blogata, en olisi uskonut mihin kaikkeen tämä blogi minut vie :).
Lähetä kommentti