Sataa ja tuulee. Se tuntuu helpottavalta. Ei ole velvollisuuksia aurinkoa kohtaan, kaupunki on pehmeän harmaan peitossa, vesi napsuu ikkunalautaan ja on harmaata. Olen tehnyt kanakeittoa ja käynyt ostamassa uusia kirjoituskyniä. Akateemisessa kirjakaupassa hervoton määrä ihmisiä jonotti pienen pöydän ääreen. Pöydän takana istui Sofi Oksanen, joka signeerasi kirjojaan. Ajattelin, että raskasta työtä, satoja nimikirjoituksia toistensa perään.
Ikkunan takana kasvavat vaahterat näyttävät surkeilta märkinä ja tuulessa. Ihanan hiljaista, ainoa ääni on sade ja satunnaiset autot ikkunan alta.
Korjasin yhdestä novellista pari yksityiskohtaa. Siihen meni kolme minuuttia.
Kunhan kanssakirjoittajat kommentoivat uusinta novelliani ja saan sen kommenttien kanssa valmiiksi, Kreikkalaisten paketti alkaa olla taas kasassa. Pii on vielä ongelma, en tiedä, otanko sen mukaan vai en. Tykkään siitä itse, mutta epäilen vähän, että se on se minun viimeinen darlingini kun Kreikkalaisista puhutaan. Jo aikaisemmin olen lempannut kokonaisuudesta pois pari muuta darlingia, mutta saattaa olla, että Pii on viimeinen linnake, joka pitää jättää pois.
Haluaisin pari päivää lomaa. Pari päivää ihan vain minua varten.
4 kommenttia:
Kieltäydyn hyväksymästä, että on syksy, vaikka sen haistaa ilmasta. Jonkun mukaan syksy alkaisi virallisesti syyskuun puolesta välistä, mutta kukapas näitä voi määrätä :)
Minä taas olen odottanut syksyä kuin kuuta nousevaa :). Kesällä tulee nääs huono omatunto, jos istuu sisällä kirjoittamassa ;). Tämänhetkinen kaatosade+tuuli-tilanne kyllä vaikuttaa erittäin paljon syksyltä, että jos nyt on vielä kesä, niin tuo on kyllä aika vakuuttava esitys johonkin ihan muuhun suuntaan kuin kesään ;).
Täällä ei pitäisi vielä olla syksy, mutta eilen ja tänään on satanut niin, että väkisinkin tulee syysolo.
Minulla loppuu loma juuri, mutta sama on tunne; haluaisin pari päivää lomaa. Tai oikeastaan pari kuukautta :)
Haluaisin päästä lukemaan sinun Kreikkalaisiasi. Toivottavasti näin tapahtuu jokin kaunis, kenties syksyinen päivä!
Helmi-Maaria: Minäin toivon kovasti, että pääset lukemaan Kreikkalaisia joku päivä :D. Ja joo, lomaa tarvittaisiin. Vähän. Paljon. Sellaista aikaa, että saisi maata ja syljeskellä kattoon.
Lähetä kommentti