May the Force be with you

maanantai 22. syyskuuta 2014

Vanha koira ja uudet temput

Minulla on ollut tänäänkin vapaapäivä, mutta ei kirjoituspäivä. Kaikkia muita velvollisuuksia, siirtymistä paikasta b paikkaan a ja muuta pientä. Sen verran kuitenkin sain aikaan, että kun silitin, ajattelin. Minulla on pyörinyt mielessä novelliaihio ehkä elokuun puolivälistä asti. Henkilöhahmot tulivat vähän kuin annettuina ja niin tuntui tulevan tänään juonikin, kun silitin tyynyliinaa ja paitaa toisensa perään. Kun olin saanut silitettyä, piirtelin ajatukset kirjoitusvihkoon mind mapiksi. Ja olin vähän yllättynyt, sillä vaikka tuon novelli-idean henkilöhahmot marssivat paikalle pyytämättä, en alunperin tiennyt yhtään, mitä heille tapahtuisi.

Olen kirjoitanut elokussa tuon novellin alkua ja oikein mässäillyt sillä, mutta en silloin tiennyt mitään juonesta tai muista tapahtumista. Ja nyt tiedän. Enkä ole kirjoittanut novellia vielä. Eli suomeksi sanottuna kuulostaa pahasti siltä, että olen suunnitellut tekstiä etukäteen. Ja haluan kirjoittaa sen silti. Ja se on se kummallinen asia - yleensähän en voi siksikään suunnitella tekstejä kovin vahvasti etukäteen, koska "hyvin suunniteltu, puoliksi tehty" muuttuu minulla tosi helposti "hyvin suunniteltu, ei kiinnosta enää toteuttaa" -muotoon. Minulle kirjoittamisessa on tyypillistä se, että tiedän, mitä tekstissä tapahtuu, vasta kun olen kirjoittanut sen. Mutta nyt on siis suunnitelma ja mind map -piirustus ja silti hinkuan tekstin pariin. Outoa. Luulen, että halu kirjoittaa, vaikka tiedän mitä tulee tapahtumaan, johtuu siitä, että tykkään hirveästi henkilöhahmoistani plus että tekstin genre on minulle ennenkokeilematon. Siinä kohtaa saan siis toteutettua hyppy tuntemattomaan -tarvettani.

Enää ei siis tarvitse kuin kirjoittaa se novelli. Jepjep. Millähän ajalla? Etenkin kun Volvolla on etuajo-oikeus. Hmm. No, leivotaan sitä aikaa jostain, kunhan Volvo on lähtenyt kustantamokierrokselle. Ja se tapahtuu sitten kun olen ollut sen kanssa tomera vielä vähän lisää. Toivottavasti pian.

2 kommenttia:

vaarna kirjoitti...

Ehkä pieni syrjähyppy novellin kanssa on juuri se mitä tarvitset Volvoa ajatellen? Eri kirjoituksilla on tapana resetoida aivot, jolloin voi tulla ihan uusia oivalluksia.

Ja toisaalta jos nyt on hyvä editointivire päällä, ei ehkä kannata lähteä sivupoluille. ;)

Rooibos kirjoitti...

Suo siellä vetelä täällä ;). Luulen kuitenkin, että hoidan ensin Volvon pois alta ja keskityn sitten tuohon novelliin, koska minusta tuntuu, että se tarvitsee selkeän, kohtuullisenkokoisen aikaikkunan kirjoittamista varten, kun taas Volvo on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että voin tehdä hommia iltaisinkin, eikä ole pakko olla kokonaisia päiviä sitä varten. Katsotaan, mitä tulee lopputulokseksi :).