Menin ulos kynän ja vihon kanssa ripustettuani pyykit. Muurahaiset kävelivät säärillä ja reisillä, neppasin ne kunkin vuorollaan pois. Puistossa oli koiranpentuja, kaksi, seurasin kummankin menoa niin pitkään kuin puut antoivat myöten. Järjestin jalkoja pöydäksi vihon alle, oli mukavan haalea ilma. Istuin viiden sivun ajan, kuuntelin kaupunkia. Tyynnyin hiukan. Palasin hiukan kotiin.
En tiedä mitä teen viikonloppuna. Pysynkö kaupungissa vai lähdenkö vastaanottamaan hellettä kotipuoleen? Kannattaako istua junassa, kun pääsen lähtemään vasta myöhäisellä junalla? Haluaisin kuitenkin olla myös Helsingissä jonkun leppeän kesähetken, ehkä mennä Pihlajasaareen tai vanua lähipuistossa, syödä lounasta terassilla, lueskella. Katson, miltä huomenna tuntuu.
Viikonloppua täällä puoltaisi sekin, että haluaisin kirjoittaa uudet raakatekstini puhtaaksi. Saa nähdä. Ikkunasta valuu ilmaa näppäimistöllä lepääville käsille. Laskeva aurinko on täällä yhtä punainen kuin siellä. En tiedä. Nojaan päätäni illan olkaan, tänä iltana aion jäähdyttää sänkyni kylmävesipulloilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti