Sen lisäksi, että kotini kiehuu auringon lämmöstä, tein sen, mitä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Imuroin. Oli se sen väärti, vaikka lämpötila nousikin taas asteen. Tiskaamiseen en taipunut: sisälämpötila +31 ja pitäisi upottaa kädet kuumaan veteen? Ei. Ehdottomasti ei. Ainakaan tänään. Nyt odotan auringonlaskua. Sen saavuttua järjestän superläpivedon. Kun menen nukkumaan, kastelen lakanan ensin kylmällä vedellä ja sitten ryömin sen alle. Helpottaa alkuyön unta.
Kirjoittanut en ole. Lukea pitäisi, lupasin lausua yhdestä kirjasta mielipiteeni. Tuuletin pörrää, hiki valuu. Harmi, ettei luettava kirja käsittele inuiittien talvea tai edes jääpalojen valmistusta. Voisi viilentää. Ehkä pakastimen perältä löytyy vielä viime kesäisiä mustikoita viimeinen pussillinen. Niitä voisin imeskellä lukiessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti