tiistai 10. heinäkuuta 2012
Heinäkuun kymmenes (?)
Ei huvita kirjoittaa, kun kättä särkee. Tosi hyvä tekosyy. Ranne kasvattaa sarvea ja kiukkuaa pienestäkin vedosta. Töissä kuljen vasen käsi paljaana, oikeassa lämmitin kyynerpään yli ja ranteen ali vedettynä. Kaikkea tekee mieli: suolaa ja sokeria. Syön keksin ja rusinoita ja suolaa päälle ja vettä ja sitten tekee mieli lisää suolaa. En muista, milloin olisin ollut näin tukevassa salmiakkikoukussa. Olen pyristellyt irti jo pari viikkoa, tänään on ensimmäinen päivä ilman.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Hei, ei se ole tekosyy että sattuu. Minua sattuu sormeen kirjoittaminen. En kylläkään ole kirjoittamatta sen takia.
Puhuinko juuri itseni pussiin?
Dee: Jep ;). Minulla menee tämä rannetilanne kyllä ohi loman aikana, nimim. kokemusta on. Noin niin kuin yleisesti en kyllä suosittele kelleen rasitusvammojen kiusaamista - se ei tee niille hyvää - nimim. kokemusta on... Tsempit sinne kirjoittamiseen!
Niin tarkoitin sitten että ei ole tekosyy tyyliin se-on-oikea-syy enkä senkin-valittaja-valitat-turhaan-tyyliin.
Kiitos ja samoin.
Tai ehkä suljemme koneemme toivoen että tekstimme kirjoittavat itse itsensä.
Siihen tekstien itsensäkirjoittamiseen pitää kyllä luottaa tänä iltana, kun en ole kirjoittanut sanaakaan :). Paitsi blogia, mutta tätä en laske... Ja nyt nukkumaan, piti olla jo. Öitä!
Onnea salmiakista vieroittumiseen!Mulle kaverit toivat juuri kolme pussillista kouvolan lakua, joten olen varmaan aika tukevassa koukussa pian (1,5 pussia olen jo yksin syönyt!!)
Helmi-Maaria, kiitos, onnea tarvitaankin ;). Minulla toinen päivä ilman ja epäilen, että huomisesta tulee hervottoman vaikea. Ei pidä mennä kauppaan, ettei voi repsahtaa... Enkä ole onneksi kateellinen lakusta, koska itse tykkään enemmän Brunbergista kuin Kouvolasta :).
Lähetä kommentti