keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Kirjan voima
En muista, että minua olisi koskaan aikaisemmin tultu hätistämään ulos vessasta hakkaamalla vaativasti kirjalla vessanoveen. Hetken läiskinnän jälkeen oven toiselta puolelta kuului pienen kummipoikani äidin ääni: "Anna Rooiboksen olla nyt rauhassa vessassa, ja sitten kun Rooibos tulee pois sieltä, niin voit pyytää, että lukisiko se sinulle vielä."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Kirjat ovat voimakkaita aseita, tässä kyllä ihan uusi käyttötapaus ;-)
On pojalla käynyt tuuri, kun on saanut lukuintoisen kummitädin. HIenoa, että kasvatat tulevaisuuden lukijakuntaa.
Joo, kirjojen voima on yllättävä. Ja kunhan tuo napero tajuaa, että kummitädin on tosi vaikea kieltäytyä lukemasta vielä yhtä kirjaa (koska onhan se niin ihanaa, kun joku noin pieni on niin innostunut lukemisesta :) hih), varsinkin jos vielä vähän katsotaan anovasti, niin luulen, että minä olen helisemässä :D.
Meillä esikoinen on se, joka jää vessaan - kirjan kanssa. Minä sitten hakkaan oveen ja hätyytän: voi sitä muuallakin lukea! :-DD
Kiitos illan piristyksestä!
:D
Mahtavaa!
Pakko kysyä: millä kirjalla ovea mätkittiin? Mitä ei olisi saanut jättää kesken?
JK. Blogin osoite vaihtunut - tervetuloa uuteen!
Päivi, joku kuvakirja, jonka nimi oli "Vallaton vauva" tai jotain sinne päin. Siinä oli yksi oksennuskohtaus kun vauva puklasi isänsä päälle, ja se oli koko kirjan huippuhetki ;). Ja kiitos vinkkauksesta, tulen uuteen osoitteeseen!
Hah hah, lukeminen kannattaa aina :D
Karenina, indeed :D!
Lähetä kommentti