Ajatus 1: Ihmisen pitäisi saada enemmän kokemuksia kauniista asioista. Niin kuin kuorolaulusta. Olin tänään Kilven kuoron joulukonsertissa Uspenskin katedraalissa ja löysin kaksi kaunista asiaa. Ensimmäinen oli itse katedraali, kaunein kotimainen kirkko, jossa olen käynyt. Toinen kaunis asia oli ihmisääni. Kilven kuoro lauloi tosi kauniisti. Kyynelehdin kolmasosan ajasta. Se teki sielulle hyvää, olen varma siitä. Kauneus ja sen liikauttamat tunteet.
Ajatus 2: "Elämän tarkoitus on päästä kotiin." -Eeva Kilpi. Luin Viides rooli -blogista tämän päivän bloggauksen, josta päädyin tänne ja löysin tuon Eeva Kilven lausahduksen. Tuo lause kulminoituu tietenkin siihen, minkä olen jo monesti maininnut tässä blogissa: kun kirjoitan, olen kotona. Joten mitäpä siihen enää lisäämään.
Ajatus 3: Joulu tulee. Se tarkoittaa sitä, että eräs rakas ystävä tulee Suomeen ja sunnuntaina saan hänet seuraani. Joulun lähestyminen tarkoittaa myös sitä, ettei ole kauaa siihen, kun saan mennä Hakaniemen halliin ostamaan jouluherkkuja mukaani kotipuoleen. Juustoja joulun aamiaispöytään, jotain oikein hyvää joululimppua, ehkä joku pieni yllätys. Ei siis lahjoja, vaan tuliaisia. Niiden ostamisesta tulee joulumieli, samoin kuin Hakiksen hallista, jossa ihmiset jonottavat tuuppimatta ja hyväntuulisina.
Ajatus 4: En ole kirjoittanut, mutta mieliala alkaa kääntyä sitä kohti - paremmalla tavalla kuin muutamiin päiviin. Sillä tavalla, kuin olisi ikävä kotia ja tietäisi pääsevänsä sinne ihan pian. Tai jos ei pian, niin tietäisi, että siellä se odottaa.
4 kommenttia:
Nämä ajatukset tuntuivat hyviltä tänä aamuna. Erityisesti viimeinen. Ehkä siksi, että siltä tuntuu nyt itsestäkin. Kohta alkaa joululoma, ja kenties sen aikana voin kaikessa rauhassa istua alas ja kirjoittaa. Ihan mitä vaan, ihan mistä vaan. Nyt kaipaan pakotonta raakatekstinkirjoittamista, en hiomista, muotoilemista tai rakenteen miettimistä. Niidenkin vuoro tulee, mutta ei vielä.
Päivi: Minä odotan samaa - sitä, että on aikaa heittäytyä sanojen vietäväksi. Olen koittanut kirjoittaa, vaikka aikaa ei ole ollut, mutta vähän on ollut ajatus hukassa ja samoin tunne. Nyt alkaa tasaantua, tuntuu taas, että muistan miksi kirjoitan, ja se juuri oli hiukan hukassa. Odotan joululomaa. Ensin joulu ja sitten joulunvietosta omaan kotiin ja lomailua kynän kanssa. Toivon paljon raakatekstiä kuten sinäkin, mutta myös olemassa olevien tekstien viilaamista. Sitä odotellessa :)
Rooibos
Kilven kommentti on oivaltava, sinun pohdintasi myös. Kotoisia kirjoitushetkiä ja levollista joulua:
http://kirjavaa.blogspot.com/2008/12/joulutervehdys-2008.html
Katja - hyvää joulua myös sinulle!
Lähetä kommentti