Pikkuisen portviiniä. Pientä väsymystä.
Vessan loisteputki vetelee viimeisiään ja vilkkuu taukoamatta. En piittaa pikku välkkeestä, mutta tuo räpsyminen saisi aikaan epilepsiakohtauksen kenelle hyvänsä. Tiedossa siis suihku kynttilänvalossa.
Iltapäivällä kävin ikiomalla luottohierojallani. Vannoin hänelle, etten tee enää syrjähyppyjä mihinkään typerille työterveyden fysioterapeuteille. Oli ihanaa päästä kunnon hierojalle kaiken maailman kissantaputtelijoiden sijaan - niska ja hartiat tuntuvat nyt paremmilta kuin moneen viikkoon. Varasin kaksi uutta aikaa, ensimmäiset, mitä vain oli vapaana - onkin jo aika saada hartiaosasto kuntoon.
Annoin Omegan luettavaksi eräälle ystävälle. Heti luvattuani sen luettavaksi se tuntui heti valtavan keskeneräiseltä. Kun printteri sylki sen sisuksistaan, näin sieluni silmin, millainen siitä pitäisi tulla. Onnistuin kuitenkin antamaan sen luettavaksi sen suuremmitta selittelyittä.
Aion mennä tänään ajoissa sänkyyn, pehmeiden peittojen alle ja kerätä voimia koko yön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti