Tänään on ollut haluton päivä. En halunnut kirjoittaa. Varma merkki siitä, että sitä kannattaisi tehdä. Tiskasin ja kirjoitin siis, lomittain. Ei mitään ihmeellistä kirjallisella saralla, tiskauksen saralla sentään parempaa tulosta; puhdas keittiö. Kirjoittelin muutaman sivun raakatekstiä ja totesin taas, että vaikka kirjoitettu teksti ei olisi ns mistään kotoisin, niin vähät siitä. Kirjoittaminen tekee minut rauhallisemmaksi ja vähemmän haluttomaksi - silloinkin kun mitään suuria tunteita ei ole mukana.
Seuraavaksi silitän pöytäliinan ja sitten taitaa olla aika lähteä tuonne sateeseen. Ei mikään huviretki, ei tuo sää houkuta siihen (sataa, sataa, sataa, sataa, koko illan), mutta sovittu meno, joka on varmasti ihan mukava. Lakritsiakin tekee mieli, jo toista tai kolmatta tai neljättä iltaa. Ehkä ostan sitä.
Huomaa, että vuosi alkaa taittua kohta talven puolelle. Aamuisin ei ole enää niin valoisaa kun herään. Haluaisin kääntää kylkeä ja jatkaa nukkumista, herätä ainoastaan syödäkseni rasvaista kyljystä (vararavintoa talveksi) ja nukkua taas. Osansa tietysti voi olla silläkin, että en ole päässyt viime aikoina ajoissa nukkumaan iltaisin.
Kotityöt ovat siitä kivoja, että kun kädet ovat kiireiset, pää voi askarrella ihan huomaamatta kaikenlaista. Silittämään siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti