Aamulla tapasin ystävää, joka sai kaiken näyttämään juuri sellaiselta kuin se on: aika hyvältä. Töiden jälkeen menin hierojalle ja hierojan jälkeen löysin uusia asentoja raajoilleni. Jännittävää, ettei tarvitse käyttää lihaksia pitääkseen hartiat rentoina ;). Sitten ruoka. Miten ihanaa kyssäkaalia tähän aikaan vuodesta saakaan!
Nyt ilta himmenee, pyykkikone on karusellina pyykeille ja minä katselen ympärilleni vähän siihen malliin, että jaa-a, mihinhän tässä rupeaisi. Vastaus lienee, että tiski ja kirjoittaminen. Raakatekstiä nääs, ei mitään sen kummempaa. Eilen raapustelin neljä tai viisi sivua, ja tämän päivän tavoite on jotain samanlaista. Ihan vain siksi, että mieli pysyy hyvänä ja kynä liikkeessä. Lukisin mielelläni jotain hyvää, koukuttavaa kirjaa, mutta juuri nyt ei ole mitään sellaista kesken eikä ilmeisesti myöskään tarjolla. Novellikokoelmia löytyy lukemattomien pinosta tällä hetkellä kolme kipaletta, ja ne periaatteessa kiinnostaisivat eniten, mutta juuri nyt on Kreikkalaisten pohdinnoissa sellainen vaihe, etten uskalla lukea novelleja siinä pelossa, että saan mahtipontisen alemmuuskompleksin.
Jos Karhun kuolemani (siis se Essi Kummun ihana romaani) olisi kotona, lukisin sitä, mutta se on lainassa eräällä ystävällä ja unohdin ottaa sen mukaan kun kävin hänellä.
Tiskialtaasta kuuluu merenneitojen laulu. Krhm. Varsinaiset seireenit... Joo joo, tullaan tullaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti