Viime yönä sängyssä kello 00.30. Olen juuri asettautunut nukkumaan. Pimeää, lämmintä, mukavaa. Sitten: pling! Peitto pois, valo päälle, kirjoituspöydän ääreen, paperia, kynä, sanojen sutimista. Takaisin sänkyyn, valo pois päältä, peiton asettelua. Ah, ihanaa, lämmintä, mukavaa, pimeää. Kymmenen sekuntia ja eikun alusta: pling! Peitto, valot, sängystä könyäminen, lisää paperia, koska edellinen lappu ei jostain syystä kelvannut, sanojen sutimista jne. Sen jälkeen sain sitten nukkua, ihme kyllä, sillä ne sanat, jotka tulivat pyytämättä ja yllättäen, yrittivät kyllä pitää minua hereillä.
Olen oppinut (?) sen, että jos mieleen tulee unta houkutellessa unen sijaan jotain nerokasta (?), se pitää heti kirjoittaa muistiin, tai muuten se on iäksi mennyttä. Onneksi nuo viimeöiset ajatukset eivät ole iäksi mennyttä. Ensin sain ratkaisun Gamma-ongelmaan. Olen pyöritellyt sitä ajatuksissani jo pitkään ja todennut, että ei, ei tule kalua. Olin jo heittämässä Gammaa roskikseen, kunnes mietin jossain vaiheessa, että ehkä minun pitää ottaa vain yksi osa mukaan ja heittää loput roskiin ja kehittää sitten kokonaan uusi novelli sen olemassaolevan osan ympärille. Minulla ei ollut mitään hajua, miten sen tekisin ja mitä ottaisin Gammasta mukaan. Nyt on. En tajua, miten en tajunnut sitä aikaisemmin - niin yksinkertaista. Sitäpaitsi, kunhan uudistan Gamman, niin se tuo Kreikkalaisiin vähän erilaisen näkökulman. Sivupotkun, ehkä. Saan pitää sen mukana, sillä siinä on paljon hyvää, ja saan ylimääräiset sotkut pois. Enää ei tarvitse kuin kirjoittaa se... Krhm.
Toinen ajatus, jonka sain sängyssä maatessani, liittyi Plan B:hen, siihen tekstiin, jota rupean työstämään kunhan pääsen Kreikkalaisista. Kiva, että sekin elää omaa elämäänsä päässäni. Melkein haluaisin jo Plan B:n kimppuun, mutta luulen, että pitää nyt keskittyä hoitamaan nuo Kreikkalaiset ensin kuntoon.
Viikonloppuna meilailin Kirjoittajakaverin kanssa. Olin lähettänyt hänelle luettavaksi pari uudempaa tekstiä ja sain häneltä paljon hyviä kommentteja. Ehkä tärkein juttu oli se, että sain pönkitystä omalle ajatukselleni siitä, että toinen noista uudemmista (se on kyllä vuoden vanha, ei mikään uusi-uusi) sopisi Kreikkalaisiin hyvin. Vähän kursailin ajatusta ensin itsekseni, mutta Kirjoittajakaveri oli sitä mieltä, että kyseinen novelli toisi sitä paljon kaivattua valoa ja väriä Kreikkalaisiin ja taidan olla samaa mieltä. Tuon tekstin (olkoon nyt sitten vaikka Zeeta!) sävy on kevyempi ja jollain tapaa iloisempi kuin monen muun Kreikkalaisen, sen teema sopii oikein hyvin kokoelmaan, eikä se ole synkkä (Kontakti sanoi reilu vuosi sitten yhdestä Kreikkalaisten versiosta, että "hirveetä ranteet auki -kamaa" ;) hehheh...), joten yritän ottaa Zeetan mukaan.
Minulla oli mielessäni vielä jotain kirjoittamiseen liittyvää, mutta en muista enää mitä, tuo Zeetan nimen etsiminen hukkasi ajatuksen. No, joka tapauksessa, oli kyse sitten Gammasta tai Zeetasta tai Myystä, niin kas, nyt ei tarvitse muuta kuin uudelleenkirjoittaa... Tuokaa kuumaa vettä, pyyhkeitä ja sakset - nyt se alkaa!
1 kommentti:
Hyvä sie!
Lähetä kommentti