Kirjoittamattomuus jatkuu, väsymys samoin. Lisäksi on ollut muuta. Sekä ihanaa että raskaanraskasta ja surullista ja ahdistavaa. Olen yrittänyt keskittyä niihin ihaniin. Olen ottanut esille Volvon printin sillä ajatuksella, että ehkä jonain lähipäivänä, että edes vähän. Tai jonkun verran. Edes sivun. En tiedä onnistuuko vielä. Väsymys on ruskea, karkea kangassäkki, joka sulkee silmät ja työntää käytetyn hengityksen takaisin omalle naamalleni. Voi olla, että pitää vähän väsyä ja olla erillään ennen kuin pääsen taas Volvon vauhtiin mukaan. Tai sitten minussa puhuu ilta ja unenpuute nyt, eikä muu. Senhän näkee sitten huomenillalla. Voi kyllä olla, että viimeiset seitsemän viikkoa, jotka ovat olleet henkisesti elämäni rankimmat, alkavat painaa hartioita ja tuntua energiavajauksena, etenkin kun olen nyt palannut työelämäänkin.
Tänään aloitin Siri Hustvedtin Kesä ilman miehiä. Olen aloittanut kaikkea muutakin. Sänkylukemisena minulla on kesken Saila Susiluodon Dogma. Susiluodon sanat ovat niin kauniita, että melkein liikutuin eilen illalla sängyssä. Kirja ei ole nyt käsillä, joten saatte odottaa johonkin toiseen bloggaukseen esimerkkejä Susiluodon kauniista kuvista.
Taidan mennä väsymään sänkyyn peiton alle.
4 kommenttia:
Tsemppiä!!Toivottavasti saat nukuttua itsesi kuntoon ja muutenkin mielen pirteämmäksi!
Kiitos, Helmi-Maaria! Jospa vielä toisenkin yön uni alkaisi kartuttaa unipankkia, jotta pääsen taas Volvon kimppuun.
Ei ole ihme, että olet väsynyt ja ettei editointi suju. Suru, huoli ja ahdistus vievät paljon voimavaroja. Ole itsellesi armollinen ja yritä kerätä voimia lepäämällä. Editoinninkin aika tulee vielä.
Jaksamista!
Kiitos, Mustikkakummun Anna. Yritän olla stressaamatta sitä, että editointi joutuu odottamaan. En tiedä, ehkä se on hyväksikin Volvolle, etten jaksa juuri nyt.
Lähetä kommentti