Kovin on harmaata. Sen kunniaksi olen sytyttänyt uuden ihanan lehmuksenvihreän kynttilän (Havi sanoi, että väri on nimenomaan lehmuksenvihreä) ja viettänyt koti-iltaa. Pyykit odottavat tuolla ripustajaansa ja raparperihilloke tölkittäjäänsä. Söin myöhäisen mutta kunnollisen iltaruoan ja otan loput ruuasta huomenna töihin lounaaksi.
Kirjoittaminen on ollut luovalla tauolla juhannuksen yli ja lienee tauolla aika pitkälti tätäkin viikkoa. Tänään kävin automarketissa ja koti-iltailin, huomenna kaverin mökille, keskiviikkona toisen kaverin luokse kylään ja torstaina pitäisi pakata kesälomanviettoa varten. Jossain välissä täytyy pestä lisää pyykkiä, käydä kirjakaupassa hakemassa lomalukemista, alennusmyynneissä ostamassa joku epäkäytännöllinen kesähetale (tahtoo!) ja ihan hyvä olisi ehtiä imuroidakin.
Yritän ankarasti olla stressaamatta kirjoittamattomuudestani ja nauttia vain. Kesä on perinteisesti huonoa kirjoitusaikaa. Katson, josko lomalla saisin aikaiseksi aamusivuja (kuten Cameron niitä kutsuu) ja perattua tuota Alfaa hiukan.
Tiedän varsin hyvin järjelläni, että en voi kirjoittaa taukoamatta, että tarvitsen tuumaustaukoja, mietintäaikaa, rentoutumista ja pään tyhjennystä. Silti tunne väittää, että on on on kirjoitettava kirjoitettava ja koko ajan mieluusti. Tunne on paniikissa siitä, että omaa aikaa ei ole paljon, joten kaikki on käytettävä niin tarkkaan kuin mahdollista. Kuitenkin, yritän sanoa sille, kyllä minun pitää rentoutua ja elää myös, ja nyt on sen aika, on, ihan varmasti on. Joten kuuntelen musiikkia ja purkitan raparperihillokkeen. Pian menen sänkyyn ja hyrisen peiton alla ennen kuin nukahdan.
7 kommenttia:
Aaamusivut. :) Mä olen nyt pari päivää niitä tehnyt. Toistaiseksi tuntuu että kävelyllä (jota Cameron myös suosittelee) luovuus aukeaa tehokkaammin. Loma on juuri tällaisia toimia varten.
Oletko seurannut hesarin uutta kirjoittajablogia?
Karpalo
Minä olen jopa harkinnut raakatekstin kirjoittamista tai siis aamusivuja työaamuiksi. Siis harkinnut. Illalla kun käyn nukkumaan ;). Yhtenäkään aamuna kun herätyskello soi, idea ei tunnukaan enää kovin hyvältä, toisin kuin nukkuminen :). Elättelen toiveita, että kun mökillä heräilee ja tyrkkää kesäkammarin oven auki, istuu pöydän ääreen suoraan sängystä ja kuuntelee lintujen aamu(päivä)lauluja, niin sanojakin tulisi.
Hesarin uutta kirjoittajablogia? En ole seurannut. Pitääpä tsekata. Tarkoitatko sitä missä Vilja-Tuulia Huotarinen antaa palautetta teksteistä?
Joo sitä tarkoitan. Eilen alkoi. Ei ole vielä ollut mitään järisyttävän häkellyttävän hienoa. Aika tavallisia kirjoituskurssitekstejä. Muutamasta runosta pidin, niissä oli jotain, vaikkei ne ihan briljantteja olleetkaan. Kommentoinkin niitä siellä salanimellä "Uhma" :)
Itse olin ihan kahden vaiheilla että olisinko lähettänyt sen Kaipaus tekstin sinne, mutta koska olin remonttitöissä helsingissä en sitten ehtinyt ajoissa. Eikä kai tuo haittaa. Teksti on tyrkyllä Lumoojaan, mutta niiltä ei ole tullut vielä viestiä siitä ylittääkö se niiden julkaisukynnyksen vai ei.
Vilja-Tuulian palautteet ovat hyviä ja eritätin asiallisia.
-Karpalo
Eritäitin, Heko heko.
-Karpalo
Siis, no olkoon, kädet vielä unen tokkurassa. :)
-K
Eritäti tai eritäiti, väliäkö tuolla ;)... Kävin tsekkailemassa sitä Hesarin blogia, aika peruskauraa. Bongailin myös sinun kommenttisi sieltä, Karpalo :). En jotenkin jaksanut innostua kauheasti siitä - oman tekstiblogimme tekstejä luen paljon mieluummin :)
Juu, sama homma. Alussa olin innostunut ideasta, mutta nyt kun on niitä katellut niin ei kovin taso vakuuta.
240 joukossa voi olla muutama ihan oikeasti hyvä. Seuraan blogia ja kerron sulle henk.koht kun sellainen tulee sinne, jos et sitten ite jää sitä sillä silmällä selailemaan.
Oma blogi lähti hyvin käyntiin, mutta uinuu nyt vähän. Luulen että on aika kohta puoliin herätellä toimintaa siellä suunnalla. Vaikkapa kritisoimalla se sinun novellisi. :) Argh. Syyllisyyden puukko kääntyi haavassa.
Lähetä kommentti