Bongasin kirja-aiheisen kyselyn ja nyt naputan nopeasti (?) ja vasemmalla kädellä omat fiilarit tähän. Poimikoon ken haluaa.
1. Mikä kirja itketti?
Ruohometsän kansa. Aina.
2. Mikä nauratti?
En naura kirjoille. Oikeasti. Tajuan kyllä, että ne ovat hauskoja, mutta en naura niille. Paitsi harvoin. Viie kesänä pyrskähdin Hakalahden Uimataidon lapsikuvaukselle.
3. Mikä oksetti?
Joskus nuorena joku William Goldingin merimiesjuttu - ei siis Kärpästen Herra, vaan joku toinen, nimeä en muista.
4. Mihin henkilöhahmoon samaistuit?
Herranen aika. Lapsena lähes kaikkiin. Etenkin Uuden Kuun Emiliaan. Aikuisena vaikkapa Twilightin Bellaan (kyllä...).
5. Minkä kirjan jätit kesken?
Huh. Tämä on vaikea. Tai itse asiassa ei olekaan. Jätin kesken Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen. Yleensä pyrin lukemaan kirjat loppuun. Jotain luterilaista meininkiä kai, että pitää lopettaa jos on aloittanut.
6. Minkä kirjan toivoisit jättäneesi kesken?
Eipä tule mieleen.Kai niitä on ollut, mutta en nyt keksi.
7. Minkä kirjan luit uudestaan?
Oijoi. Ai että minkä? Siis mitkä... Viisikot, Runotytöt, Potterit, Twilightit, Britat, Hilja Valtosen tuotannon, Linnanneidon lokikirjan, Universumien tomu -trilogian, Tepperin Portti naisten maahan -romaanin, Ruohometsän kansan, Banana Yoshimoton Kitchenin ja N.P:n, Cameronin ja Goldbergin kirjat... Näitähän riittää. Ja nämä kaikki siis nimenomaan aikuisena.
8. Minkä kirjan luit mutta et kehtaa myöntää lukeneesi (paitsi mulle nyt kahden kesken kun vartavasten kysytään)?
Tämä on vaikea. En kerro tähän mitään ;).
9. Mitä kirjaa suosittelet?
Vaikkapa Jyrki Vainosen tuotantoa.
10. Minkä kirjan lukemisesta olet ylpeä?
Vastataan tähän vaikka että Kalevalan ja Kantelettaren lukemisesta (tenttikirjoina itseasiassa), sillä Seitsemää veljestä en ole lukenut koskaan ;).
Sitten heitän bonuksena ilmaan toiveen: ottaisipa hän yhteyttä. Pian. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
4 kommenttia:
Muuten on jännää, että luet niin monia kirjoja uudestaan. Ehkä se johtuu siitä, että luet paljon enemmän kuin allekirjoittanut, joka tuntuu aina olevan noin viisitoista kirjaa jäljessä aikeistaan.
Hanna
- Niin ja se toiveesi toteutukoon.
Tuo uudestaanlukeminen ON aika jännä juttu. Nyt on menossa Viisikko-kausi, luvun alla Viisikko ja tornin salaisuus ;).
Olen ajatellut sen niin, että uudelleenlukeminen on rentoutumiskeino: tutun kirjan voi avata mistä kohtaa vaan, maailmaan on helppo mennä sisään, kirjassa ei tapahdu mitään yllättävää. Rutiinit luovat turvallisuutta -tyyppinen tulkinta. Aina ei jaksa keskittyä johonkin, mitä ei ole lukenut aikaisemmin, joten on otettava jotain helppoa ja tuttua.
- minäkin toivon, että toive toteutuu. Vielä ei ole tapahtunut mitään ;).
Kiva, että bongasit kirjahaasteen. Minä huomasin, etten ole nuorena paljoakaan lukenut, kun kaikki tyttökirjat ovat jääneet väliin ja se on harmi. Ehkä sen voi paikata.
Mielenkiintoista, miksi luet kirjoja uudelleen.
Löysin sivultasi flunssantorjuntaohjeen. Sitä pitää kokeilla.
Sanot tosi osuvasti - kirjoittaminen on kotisi, sitä se on ollut minullekin jo pidemmän aikaa. Erakoitunut olen pahasti, mutta kädet pelaavat ja ns raakatekstiä syntyy.
Toivottavasti sinä saat kirjoituskäden kuntoon. Lykkyä pyttyyn myös bongaustoiveellesi!
Aimarii: tyttökirjoja voi lukea oikein hyvin aikuisenakin - ja vaikka ihan ekaa kertaa :).
Lähetä kommentti