Urheilua, sosiaalista kanssakäymistä, vakiokuppilaa, ruokaa. Lukemista. Ja eräs mieltä painava ihmissuhde. Uskon, että jos antaisin tunteiden loiskuta yli äyräiden, voisin kirjoittaa sen kaiken - ehkä jopa käyttää osaa siitä jossain. Uskon myös, että kirjoittaminen helpottaisi. Auttaisi näkemään perspektiivin, mutta kun se asia ei kirjoittaudu. Tai sitten en ole yrittänyt tarpeeksi. Mennyt tarpeeksi syvälle ja vereslihalle - tai sitten joitain asioita ei voi korjata kirjoittamalla.
Ulkona kadut kuivuvat auringonpaisteessa. Aamulla satoi vettä kun lähdin salille. Pyykit ovat koneessa, toinen koneellinen odottaa. Kirja, jota luen, on koukuttava, mutta myös sellainen, että kiemurtelen tuskasta, kun en voi vaikuttaa päähenkilön vääriin valintoihin. Kiduttavaa. Taitavaa?
Olen miettinyt, että kunhan Eräs antaa kommenttinsa Kreikkalaisista, pitää tehdä päätös. Päätös siitä, ovatko ne tarpeeksi valmiita lähetettäväksi kustantamokierrokselle.
Pesukone linkoaa. En oikein tiedä, miltä minusta tuntuu. Sekasotkulta? Välttelen tiskaamista. Ajatuksia on, mutta ne eivät sanallistu lainkaan. Pieni epämukavuus tuon alussa mainitsemani ihmissuhteen vuoksi, enkä ole ollenkaan varma, kannattaisiko. Ja miksi muka juuri nyt. Taidan jatkaa lukemista. Sivun toisensa perään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti