Joko nyt tämä flunssan aaltoliike alkaisi laantua vai johtuuko positiivisempi olo vain siitä, että olen tropannut sen verran tukevasti? Palelee kyllä vähän, mutta se johtuu siitä, että kotini alkaa olla normaalilämpöinen kesän jäljiltä (nyt +23) ja koska olen viimeiset neljä kuukautta tottunut kotona siihen, että +26 on normi ja kaikki sitä viileämpi kylmää ;), niin kyllä tämä totuttelua taas vaatii. Huopatöpökkäät on kaivettu esiin, samoin villasukat, ja nyt ainoa ongelma on se, että hupparista ei saa vetoketjua kiinni, koska se on rikki, enkä haluaisi vaihtaa hupparia... Ongelmia täytyy tehdä, jos niitä ei ole.
Kaivelin äsken teevarastojani sillä aikaa, kun vesi kiehui. Olin ajatellut juoda kupillisen rooibosta tähän väliin, mutta pienen penkomisen jälkeen laitoin hautumaan jopa minun tukkoiseen nokkaani jumalaiselta tuoksuvaa Lady Greytä. En ole juonut sitä aikoihin, joten ehkä nyt on hyvä sauma.
Tropit tuntuvat auttavan yleistukkoiseen oloon sen verran, että pystyn jo ajattelemaan kaikenlaista, toisin kuin eilen. Tänään ajatukseni ovat hipaisseet lukemista (sängyn vieressä lattialla on keskeneräisiä kirjoja ja olisi niin kiva laittaa ne luettuina hyllyyn; siinä on jotain perustavanlaatuisen tyydyttävää), kirjoittamista (se Omega, seuraavaksi) ja huomista päivää. Aion olla huomenna sen verran kunnossa, että pääsen Akateemiseen ostamaan myöhästyneen palkkapäiväkirjani. Supisen Apatosauruksen maata ei tarvitse ostaa, sillä voitin sen eilen Sokeripalan arvonnassa, jei :)! Yksi kirja vähemmän, joista valita :).
Nyt on Lady Grey kupissa ja odottaa juojaansa. Nenäliinapaketti on hollilla, sänky ja torkkupeitto houkuttavat kovasti. Jospa juon teeni ja yritän sitten lukea vähän? Vaikka tuota Piilolan Alkuvesiä. Tai loppuun tuon Niemelän Makkarapiruetin, jota aloin lukea eilen iltasatutarkoituksessa. Ulkona sataa vähän väliä, on kylmää, tuulista ja harmaata (tiedän ihan omakohtaisesti, koska piti käydä hakemassa saikkua tällekin päivälle) ja minä voisin sytyttää päiväkynttilän ihan vain siksi, että voin. Jos pitää sairastaa, niin ihan yhtä hyvin voin yrittää samalla piristää mieltäni pienillä asioilla, niin kuin kupillisella hyvää teetä ja kynttilällä.
2 kommenttia:
Täällä päin Suomea on niin kylmä, että kesämökkiviikonloppu oli jätettävä väliin (ei lämmitystä...). Nuhan olen tainnut kuitenkin selättää c-vitamiinin ahmimisella ja hunajateellä.
Toivottavasti olo alkaa pian helpottaa. No, ainakin voit sanoa itsellesi, että kukaan ei voi pakottaa sinua tekemään sairaana mitään muuta kuin nauttimaan kaikessa rauhassa kirjoista. Jotain hyvää.
Vaivanpalkka: toivon totisesti, että vältyt tältä taudilta - jatka sitä c-vitamiinikuuria vaan vielä ;).
Lähetä kommentti