Kesken pyykkien viikkaamisen ja tavaroiden järjestelyn tajusin, kuinka ihana on mennä kotopuoleen viikonlopuksi. Ohjelmaahan siellä on päivien täydeltä, mutta siellä pääsee myös saunaan ja saunan jälkeen nukkumaan autuaaseen rauhaan. Ovi kiinni, kirja käteen ja sitten turvallinen liukeneminen ensin kirjaan, puhtaiden lakanoiden tuoksuun ja sitten uneen. Odotan viikonlopun iltoja - hiljaisuutta ja kiireettömyyttä.
Tällä viikolla hiljaisuus ja kiireettömyys on ollut vähän kortilla. Eilen liesusin kaupungilla myöhään ja kun tänä aamuna heräsin, oli koko päivä rangaistuksen tuntuinen. Iltaa kohden mieliala parani ja nyt olen väsynyt, raukea ja herkuttelen ajatuksilla. Etenkin niillä ajatuksilla, joissa olen reipas, aikaansaapa ja tarmokas, koska tiedän, että ihan juuri nyt ei tarvitse olla sellainen. Herkuttelen kyllä myös sillä ajatuksella, jossa nousen tästä koneen äärestä, otan lattialta sängyn vierestä kirjan käteen, istun sohvaan ja luen. Ihan vain luen. Ja sillä ajatuksella, että kirjoitan.
Viikonloppureissua varten pitäisi pakata. Pakkaan mukaan kirjoitusvihon, kynän (kyniä pitäisi ostaa lisää) ja ainakin kolme kirjaa.
Kun katson ikkunasta ulos, huomaan, että vaahteroiden kärjet ovat punertuneet.
4 kommenttia:
Hyvää matkaa! Ne lakanat. Ne odottivat aina mummolassa.
Joo, se tuoksu, joka siellä on, on ihan erilainen kuin missään muualla :).
Leppoisaa viikonloppua, hyvältä vaikuttaa! Mietin noita kyniä ja muistikirjoja. Miten tärkeitä ne ovat. Kirjoitin kesällä pitkästä aikaa perinteisellä puisella lyijykynällä. Pehmeästi liukuu lyijy paperilla, tykkään kun sanat rapisevat paperille, ja puusta on hyvä pitää kiinni. Kirjoittaisin mieluusti enemmänkin lyijykynällä, mutta en tykkää siitä, että jälki hiipuu. (Minulla on muinaisia lyijynällä kirjoitettuja päiväkirjoja, tekstistä ei oikein saa selvää enää.)
Katja: minä kirjoitin eilen pitkästä aikaa lyijärillä ja myös yllätyin siitä, miten miellyttävä se oli. Mutta ihan niin kuin sinäkin, en minäkään tykkää siitä, että jälki hiipuu. Ei sillä, että kaikki kirjoittamani olisi mitenkään laadukasta, mutta haluan itse todeta sen epälaadukkuuden lukiessani kirjoitettua myöhemmin, eikä niin, että en saa selvää tekstistä ja voin vain toivoa, ettei se ollut elämää suurempi katkelma, jonka aika on hangannut paperilta pois :).
Lähetä kommentti