Luulin, että olisin jo parantunut flunssastani, mutta ei, se vihulainen iski päälle uudestaan ja entistä kiukkuisempana. Meni sitten tämäkin viikonloppu ihan hyväntekeväisyyteen. Mitään en ole saanut aikaiseksi, en tiskausta, en imurointia, en tosiaankaan edes kirjoittamista. Lähinnä olen maannut sohvalla ja lukenut vanhoja, jo kertaalleen luettuja kirjoja, niin kuin melkein aina kipeänä. Lukulistalla ovat taas Viisikot, niissä on ihan tarpeeksi haastetta tukkoisille aivoilleni.
Eilen illalla tukkoiset aivoni kuitenkin yllättivät minut. En ole ikinä sairaana jaksanut ajatellakaan kirjoittamista tai suunnitellut keskeneräisiä projekteja tai tehnyt muuta kirjoittamiseen liittyvää ajatustyötä. Lähinnä varmaan vain kiukutellut sitä, etten jaksa ajatella edes kirjoittamista, ja se on ollut sitten siinä. Nyt olen koko ajan tiennyt, että kunhan olo tästä tokenee ja olen taas terve, on käytävä rivakasti Myyn kimppuun, mutta en ole ajatellut asiaa sen enempää. Mistä sitten johtui, että eilen illalla kesken hampaiden pesun tajusin, mitä Betan kertojanääni kaipaa? En ollut edes ajatellut Betaa. Tai ehkä kerran, joskus viikko sitten, ja silloinkin ajattelin vain sen verran, että Myyn lisäksi pitää varmaan kirjoittaa Beta uudestaan heti kärkeen. Eilen sitten tuli ajatus, ja luulen, että se on hyvä. Se ei muuta Betan kertojanäänen perusideaa, mutta antaa siihen lisää uskottavuutta. Hyvä hyvä - nyt ei vaan tarvitsisi muuta kuin kirjoittaa Betalle tuo uusi ääni... huoh - toivottavasti se onnistuu. No, kunhan tästä tokenen terveeksi, niin sitten töihin. Sairaana ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin levätä.
2 kommenttia:
Onnea ideasta ja terveisiä tautivuoteelta täältäkin. Jotenkin arvasin, että flunssassa myös sinä. Toipumista molemmille!
Katja, miten minua ei yhtään yllätä, että ollaan taas yhtä aikaa sairaina... Paranemishalauksia sinne!
Lähetä kommentti