Hetki
Siivekkäät ja hännäkkäät eksyneet näkevät unia.
Vihreäsilmäinen yö.
Ei kaipuuta, ei surua,
merihevonen kääntää kylkeään.
Sydämeni soi.
Edit 13.6.: Kuva tulee tässä:
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Runo
Nappasin Lumiomenan Katjalta kirjankansirunouden henkiinherätyksen. Katja oli poiminut idean puolestaan Kirjantilasta, joten olen tässä ketjussa tosiaankin vain hyväksikäyttäjä. Mutta luettuani Katjan runoja en voinut olla tarttumatta kirjoihini... Kas tässä. - Ja koska kuvan kanssa on suureellisia ongelmia, se tulee vähän jälkijunassa. Kirjankansirunoni kuitenkin jo alla :).
Hetki
Siivekkäät ja hännäkkäät eksyneet näkevät unia.
Vihreäsilmäinen yö.
Ei kaipuuta, ei surua,
merihevonen kääntää kylkeään.
Sydämeni soi.
Edit 13.6.: Kuva tulee tässä:
Hetki
Siivekkäät ja hännäkkäät eksyneet näkevät unia.
Vihreäsilmäinen yö.
Ei kaipuuta, ei surua,
merihevonen kääntää kylkeään.
Sydämeni soi.
Edit 13.6.: Kuva tulee tässä:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Tuohan on aivan loistava! Ihan oikea runo sitäpaitsi, ja päättyy niin kauniisti.
Tosi hieno runo! Meillä on ainakin yksi sama kirja kirjahyllyssä tai pinossa.
Ja muutenkin hauska idea tuo kirjankansirunoilu.
Marja Leena: Kiitos :), muiden sanoista on helppo saada kivaa jälkeä.
B.N.: Mikä sama kirja meillä on :)?
Minulla tuli ajatusvirhe, joka ilmeni kirjoitusvirheenä. Piti sanoa, että minulla on ollut. :) Eksyneet näkevät unia. Mutta luin sen jo jokin aika sitten.
Onpa kaunis ja hieno runo!
Hieno runo!
Ps. Siivekkäät ja hännäkkäät on ihana, löytyy myös omasta hyllystäni.
Sanni: Siivekkäät ja hännäkkäät on tosiaan ihana :). Sain sen hyllyyni vasta tänä keväänä ja oli tosi hyvä ostos :).
Lähetä kommentti