Väsynyt ja jotenkin raollaan. Ulos pääsee livahtamaan sanoja, joiden ei muka ollut tarkoitus tulla ja joita ei ole kutsuttu. Raakateksti tuntuu siltä kuin vahingossa lukitsematta jääneen oven takaa tulisi jotain, mitä en tiennyt sinne säilöneeni. Juuri tässä vaiheessa, kun viikonloppu kääntyy iltaan, minun oveni alkavat ripsahdella raolleen. Huomenaamulla kun herätyskello soi, ne läimähtävät äänekkäästi kiinni ja jättävät minut pimeään. Viikonloput ovat ihan liian lyhyitä.
Puiden oksista iskeytyy katuvalojen kanssa sarvien muotoisia varjoja ikkunaan. Sarvet sälähtelevät rikki ja muuttuvat toisiksi, sillä ulkona tuulee ja minun ikkunassani on eläimiä ja sarvien taistelu itseään vasten ihan käsivarrenkantaman päässä.
Erot ovat suuria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti