Ostin kesälukemista. Jos kerran saan heittää hyvästit järjestelmälliselle kirjoittamiselle kesän myötä, niin puistossa makoillessa sopii hyvin lukea kirjaa - jos jaksaa sitäkään. Kävin divarissa hankkimassa kesäluettavaa ja toivon, että saisin kunnon lukuputken päälle. Tiedättehän, sellaisen, että vain lukee ja lukee ja lukee ja käy pitkällä ja toisissa maailmoissa ja vielä vuodenkin kuluttua voi katsoa taaksepäin siihen tiettyyn kirjaan silmät hämmennyksestä pyöreänä, koska lukeminen oli niin ihon alla ja kirja samoin.
(Osaisinpa joskus itse kirjoittaa sellaisen kirjan muiden luettavaksi.)
Antikvariaatista tarttui mukaan kolme kirjaa: Anne B Radgen Berliininpoppelit, Heidi Köngäksen Dora, Dora ja Ransom Riggsin (jos tuo ei ole taiteilijanimi, niin ei sitten mikään!) Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille. Elättelen toiveita, että vielä löytyy lisääkin ja että vielä on tarvetta enemmällekin. Lukemattomien pino on tosin jo ennestään huojuvan korkea, päälimmäisinä keikkuvat Audrey Niffeneggerin Hänen varjonsa tarina, Johanna Venhon Syntysanat, Tero Liukkosen Toivomuspuu ja Maarit Verrosen Normaalia elämää. Jos nuo saisi luettua kesän aikana, muutaman kepeän ja viihteellisen pläjäyksen lisäksi, niin olisi hyvä. Niin ja noiden lisäksi kesälukulistalla ovat ehdottomasti myös Vera Valan Kosto ikuisessa kaupungissa sekä J.S.Meresmaan Mifongin aika. Että pitäisikö jo pikkuhiljaa aloitella sitä lukemista, että ehtii kaiken?
Huojun tällä hetkellä kahden vaiheilla: harrastaisinko asiallista liikuntaa tänä iltana (en, tulee ihan liian kuuma) vai kenties huomenaamulla (uskonko itsekään jaksavani herätä? ehkä)? Ehkä voisin yrittää sitä huomisaamuista - olisihan se ainakin kokemus, jos ei muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti