Kesäloma on ohi. Minä hemmottelen itseäni istumalla sohvannurkassa, syömällä herkkuja ja lukemalla uudestaan The Girl in the Steel Corsetia. Juon kesälomalla keitettyä sekamehua. Lattiat on pesty ja puhtaista matoista irtoaa ilmaan pieni mäntysuovan tuoksu. Sängyssä on puhtaat lakanat odottamassa.
Loma on ohi ja huomenna paluu töihin ja loman loppu on yhtä hapan asia kuin aina. Onneksi syyskuu on kirjoitusvapaata, eikä siihen ole pitkälti. Pääsen arkeen kiinni tässä välissä, kaiken lomailun jälkeen.
En kirjoittanut lomalla. Paitsi niinä neljänä päivänä, jotka olin jo perinteisellä kirjoituskurssilla. Silloin kirjoitin itseni auki. Ja perinteisesti kurssi oli taas jotain aivan käsittämätöntä. Kaikki oli kuin juuri minua varten suunniteltua. Päähän aukesi uusia ikkunoita, tai ehkä ennemmin pariovia, jotka avautuvat suureen metsäiseen puistoon. Asiat löysivät yhteyksiä. Ymmärsin yksityiskohtia ja suuria linjoja kirjoittamisesta ja etenkin omasta kirjoittamisestani. Luulen, että pureskelen osaa asioista vielä. Kestää hetken, ennen kuin ne muuttuvat hämmentyneestä tajuamisesta osaksi lihaksia ja luita.
Loma on ohi. Kirjoituskurssin lopussa tein lupauksen lakata olemasta laiska. Puhun nyt henkisestä laiskuudesta. Fyysinen laiskuuskin saa vetäytyä arjen myötä ja rutiinit auttavat siihen. Laiskuutta vastaan siis. Mutta nyt menen vielä hetkekesi sohvalle, nostan jalat koukkuun ja otan tyynyn lukualustaksi, mehulasin käden ulottuville ja lakritsat samoin.
5 kommenttia:
Tsemppiä arkeen! Mun piti perua jopa yksi kirjoittamiskurssiviikonloppu viime kesänä, mutta syksyllä näyttää himppusen valoisemmalta sen suhteen :)!
Loman soisi tosiaan jatkuvan, mutta ei voi mitään, arkea päin vaan... Nautiskele kirjoitusvapaan odotuksesta, ja itse vapaasta sitten aikanaan, ihan pian jo :)
Paula, kiitos! Ja toivottavasti sinulla on syksyllä paaljon kirjoitusaikaa :)!
Maria, joo, ei tässä kauaa tarvitse töissä olla ennen syyskuun vapaata. Vaikkakin loma olisi tosiaan voinut jatkua ;). Arkivoimia sinullekin!
Loman loppu on aina ankeaa (ainakin minusta!) mutta toisaalta syksyn sateissa on jotain kirjoittamaan inspiroivaakin... :)
B.N., totta, loman loppu on ankeaa, mutta minä olen siinä onnellisessa asemassa, että syksy on lempivuodenaikani :) joten kesän jälkeen on aina kivaa tulossa :). Tosin en minä sitä syksyä ihan näin aikaisin tilannut: ulkona mättää vettä ja on pimeää ja synkeää niin kuin olisi syyskuun loppu eikä elokuun puoliväli. Missä ne elokuun lämpimät illat nyt ovat? Ehkä ne tulevat vielä takaisin ennen kuin syksy tulee tosissaan.
Lähetä kommentti