Ilta on tukkoinen ja hiljaa. Selkärankaa pitkin kulkee sammunut tähti. Kadulla bussi humisee ohi ja ikkunassa pimeä peilaa pimeää minun silmistäni. Valot ovat kemikaaleja täynnä ja suupielet hakevat maata. Pään kääntämisestä ei kuulu ääntä. On pitkä matka, enkä tiedä, missä on perillä. Taivaalla lentää sputnik, lentokone ja tähti, joista yhtäkään en näe. Pimeä leviää hengittäessä keuhkoihin. Yö särkee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti