Kaikki on hyvin

Joskus on vaikea elää hetkessä, nauttia siitä mikä on ja olla läsnä. Eilen se oli helppoa, ulkoilmassa ja auringossa ja vauhdissa suksien päällä. Oli kirkasta ja näki kauas ja lähellä oli paljon, mitä halusi nähdä.

Perjantaina lopetin Sami Hilvon Rouva S:n. Se oli hyvä. Juuri sopiva kirja. Kaunis kieli, rauhallinen tunnelma, hiukan selittämättömyyttä.

Tänään oli tarkoitus mennä museoon, mutta koska aurinko paistoi, suunnitelmat muuttuivat. Olen kävellyt rantoja pitkin paikoissa, joissa en ole ennen kävellyt. Olen nähnyt Helsinkiä eri kulmasta, syönyt eri paikassa kuin tavallisesti, käynyt eri kahvilassa. Aurinko ei paista enää ja minulla on tiskit altaassa likoamassa. Saan pitkästä aikaa puhtaan keittiön. Tiskaaminen ei ole ollut viime aikoina kovin korkealla prioriteettilistallani.

Joskus väsyttää, vaikka on nukkunut, on levännyt ja kaikki on hyvin. Tämä on sellainen hetki. Väsyttää ja jossain taustalla maleksii pieni, epämääräinen tyytymättömyys itseen. Menen hukuttamaan sen tiskiveteen ja sen jälkeen istun sohvalle ja taputan itseäni olalle, sillä koti on siisti ja kaikki on hyvin.



Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan, 
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

Eeva Kilpi