Melkein arki. Päässä pyörii. Tänään voisi mennä ajoissa nukkumaan. Viimeiset kaksi yötä olen valvonut Meyerin Hostin parissa ja se kostautuu koko ajan. Ihmisen ei pidä valvoa puoli kolmeen, jos seuraava päivä on työpäivä.
Miksikö melkein arki? Pikku hiljaa alkavat päivät asettua, olot, minä. Tänään jo kirjoitin. Kaksi sivua raakatekstiä. Ei sen enempää, sillä meinasin nukahtaa kirjoitusvihkon ääreen. (Sain tänään Pariisintuliaisiksi kivan uuden vihkon. Luulen että siitä tulee suunnitteluvihko.) Huomenna töiden jälkeen ajattelin mennä käymään kirjastossa ja sitten lähikuppilaan kirjoittamaan. Yritän hakea itseäni lomailujen ja viime viikon ratsastusmaratonin jälkeen. Arkea, rutiineja. Myönnän olevani niin ankea, että pidän rutiineista.
Odotan syksyä. Kaikkien mielestä tämä on tietenkin kerettiläistä puhetta kun kesä hädin tuskin on alkanut vielä, mutta odotan minä silti. Syksy on hyvä asia.
4 kommenttia:
Kirjoitusvihkon? Kirjoitatko kenties käsin?
Onnittelut raakatekstin syntymisestä. Olen kirjoittanut omaa kirjakäsikirjoitustanimikälieonkaan viimeksi huhtikuussa. Säälittävä tassukka siis.
Raakatekstiä kirjoitan käsin. Useimmitenhän se on vain ihan tuhannen soopaa se raakateksti, mutta pitää käden ja mielen liikkeessä. Joskus kuitenkin ajatus lähtee itsekseen liikkeelle ja raakatekstistä saattaa syntyä uusi teksti tai osa siitä. Vasta toisella kirjoituskerralla sitten kirjoitan sen koneelle, se on tavallaan toinen kirjoituskerta ja tavallaa ensimmäinen (eka koneelle) ja siinä samalla kirjoitan yleensä aika paljon uusiksi ja/tai lisää tekstiä. Mutta joo, kirjoitan aika paljon käsin.
Ja hei, ai miten niin säälittävä tassukka? Minusta on vaikuttanut ihan siltä, että olet muuttanut maalle, ruvennut viljelijäksi, tehnyt töitä, korjannut ties mitä rakkineita ja aitoja joutessasi jne jne - kuka ihmenainen tuollaisen elämänmuutoksen ja kiireen keskellä ehtisi kirjoittaa kässäriä?? Sitäpaitsi usein aika on hyväksi paitsi tekstille myös kirjoittajalle.
Minulle kesä on aina jotenkin tosi hankalaa kirjoittamisaikaa, en saa mitään aikaiseksi - siksi odottelenkin tässä syksyä ihan innolla :)
Olet kyllä oikeassa että tässä on tuhansia rautoja tulessa. Kirjoitusvireeseen päästäkseni minun on saatava edes hetkiseksi sellainen joutilas olo. Ja täällä sellaista ei ole vielä ollut. Kenties talven pimeinä iltoina ja aamuina?
Mutta sellaisen olen kehittänyt pääni sisällä kuin uudenlaisen lautapelin idean. Mihinköhän "keksintöään" voisi tarjota? Se on tosi hyvä lautapeli, jos sen toteuttaisi.
Siis kyllähän uusia lautapeli-ideoita etsitään jatkuvasti. Juuri vähän aikaa sitten luin lehtijutun pelifirmasta ja kuinka ihmiset lähettelee sinne ehdotuksiaan uusiksi peleiksi. En tietenkään muista firman nimeä tms, mutta löytyy ihan varmaan googlaamalla.
Lähetä kommentti