Osanottoni kaikille teille, jotka myös matkustitte tänään sunnuntaina, unikeon päivänä, idästä Helsinkin InterCity 10:ssä. Suurimmat osanottoni niille, joilla oli kiire jatkokuljetukseen tai tapaamiseen. Minullehan tilanne oli loppujen lopuksi ok: kävelin rautatieasemalta Varsapuistikkoon, hyppäsin ratikkaan ja ajelin koti-Kallioon. Toista se oli niillä onnettomilla, joilla matka jatkui paljon pidemmälle joko Helsingistä tai jo aiempaa radan varrelta.
Miksikö otan osaa niin kovasti? Siksi, että Valtion Rautatiet, joilta minäkin tänään lunastin ylihinnoitellun lipun matkani vastineeksi, eivät onnistuneet taaskaan kovin hyvin. Nähdäkseni VR:llä on yksi tavoite: viedä matkustajat perille. Se toteutui. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Ikävä kyllä VR:llä ei ole mitään muuta tavoitetta matkustajien palvelemisessa. Kuten esimerkiksi viedä matkustajat perille tietyssä ajassa. Edes suunnilleen.
Juna oli tunnin ja viisi minuuttia myöhässä saapuessaan Helsinkiin. Niin niin, pääsin hyvin kotiin ja no harm done, mutta mietin siinä varsapuistikkoon kävellessäni, että kuka antaa minulle takaisin sen tunnin, jonka olisin voinut viettää kotona ja joka nyt hukkui niiden toisten junassa viettämieni tuntien joukkoon aiheuttamatta niitä positiivisia tunteita, jotka olisin saanut kokea kotonaolosta nauttiessani, jos olisin ollut kotona tuntia aiemmin? Okei okei, ei mikään suuri tragedia, mutta asiassa on muutakin.
Yritän elää ekologista elämää. Lajittelen jätteet (bio, sanomalehti, pahvi, tölkit, sekajäte, mahdollisuuksien mukaan metalli), en omista autoa (kesäauto on ollut lainassa, mutta en ole ajanut silläkään hupimatkoja), käytän julkisia kulkuvälineitä, suosin parhaani mukaan lähiruokaa ja luomua. Tiedän, että eihän tämä vielä ketään autuaaksi tee - mutta on kaiketi parempi kuin ei mitään. Kuitenkin VR tekee toimillaan minulle todella vaikeaksi seisoa järkevien, ekologisten tekojen takana.
Perustelut:
1. Junalipun hinta. On halvempaa ajaa yksin autolla kotopuoleen ja takaisin (vaikka auto ei edes ole erityisen vähäkulutuksinen) kuin mennä ja tulla junalla.
2. Aikataulut. Autolla saisin päättää, milloin kuljen sen sijaan, että valitsisin sunnuntai-iltaisin jomman kumman minulle vähän huonoon aikaan lähtevistä junista.
3. Junavaunujen taso. Ilmastointi, penkit, lämpötila - name it, kesäautossakin on kaikki paremmin.
4. Myöhästely. Ei hitto vie ole kohtuullista, että matka kestää tuolla hinnalla ylimääräisen tunnin. Myönnetään, että viime talvena junat olivat hämmentävän usein ajallaan tai melkein ajallaan perillä, mutta viimeisten viiden vuoden saldo on aikataulussa pysymisen suhteen silti pahasti miinuksella.
Lopputulos:
Käytän junaa jatkossakin. On vähän pakko, kun ei ole autoa, enkä kyllä haluaisikaan sellaista. Juna on ekologisempi vaihtoehto. En kuitenkaan ihmettele, että niin moni niistä, jotka voisivat valita junan, valitsevat auton.
4 kommenttia:
VR on NIIN SYVÄLTÄ! On epäreilua että moisella ylihinnoitellulla, asiansa huonosti hoitavalla lafkalla on monopoli tässä maassa. Lähes joka ikinen kerta kun matkaan junalla, useimmiten työasioissa, VR pettää. Juna on aina tunnin myöhässä, vähintään. Ja sekös saatana soikoon syö naista. Pthyi! Ja hinnat sen kuin nousee...
Olen NIIN samaa mieltä VR:stä kanssasi :)
Yli tunnin myöhässä? Pitäisikö tällainen ottaa huomioon aikataulusuunnittelussa? Matkustan niin harvoin, etten ole aiemmin ymmärtänyt tuntea kiitollisuutta aikatauluissa pysymisestä.
Kesäkuumalla junassa istuminen on muutenkin piinallista, ja yritän yleensä olla juomatta, ettei tarvitsisi käyttää niitä vessoja. Janoisena olo tosin on myös aika ikävä, ja hämmentävän usein paikkani on lastenvaunussa, mikä myös kiristää pipoa.
Ee: Niinpä - pitäisikö matkustajaparan osata passata muut menemisensä sen mukaan, että juna on määräasemalla "ehkä tossa kolmen tai neljän aikaan"? Ilmeisesti. Harvemmin ne yhteysjunat tuntia odottavat - siitäkin on kokemusta. Puoli tuntia ehkä, mutta tunnin, no way. Ja junan vessoja en tosiaan muistanutkaan tuossa valitusvirressäni. Johtuu siitä, etten käytä niitä kuin äärimmäisessä hädässä. Ystäväni oli pyörtyä kerran, kun kerroin hänelle matkustaneeni välin Hki-Oulu junalla käymättä kertaakaan vessassa, mutta ei, junan vessaan en mene jos ei ole ihan pakko.
Lähetä kommentti