Kolmas kerta on ensimmäinen versio

Olen pyöritellyt Volvon kohtausten rakennepasianssia lattialla viikon. Tänään laitoin sitä uuteen uskoon ja kun olin siirrellyt lappusia tarpeekseni, totesin, että tuossa se nyt on. Otin tekstin esiin koneelta ja leikkaaliimasin kohtaukset uuteen järjestykseen. Nyt se alkaa tosiaan tuntua oikealta kässäriltä, kun tapahtumat ovat tiedostossa siinä järjestyksessä, mihin ne on tarkoitus laittaa.

Se, että Volvo on nyt järjestetty, tarkoittaa sitä, että alkaa kolmas kirjoituskierros. Tähän mennessähän olen kirjoittanut kaiken kertaalleen käsin ja sitten toiseen kerrtaan enemmän tai vähemmän editoiden koneelle, ja nyt kun rupean nivomaan tekstinpätkiä ja kohtauksia yhteen ja editoimaan niitä ja kirjoittamaan uutta niiden väleihin ja sisälle, alkaa siis kolmas kirjoituskierros. Kuitenkin merkkasin Volvon tiedostonimeen vasta nyt, että syntymässä on versio 1.0. Tätä tämä on aina - minun kässärieni versionumeroista ei voi päätellä yhtään, että montako kertaa kässäri on kirjoitettu läpi.

Versionumeroista viis, tuntuu hyvältä, että sain Volvon rakenteen johonkin kuosiin. Ja kun siinä silmäilin tekstiä leikatessani ja liimatessani, totesin, että haluaisin vain kirjoittaa. Haluaisin vain kirjoittaa. On niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa, jos aion saada tuon version 1.0 johonkin kohtuulliseen kuosiin vuoden loppuun mennessä. Kirjoittelen listaa kohtauksista, jotka pitää vielä kirjoittaa, ja asioista, jotka pitää toteuttaa kässäriin. Niitä on paljon. Ja koko ajan näen päässäni, millainen Volvosta voisi tulla, jos vain osaan tehdä siitä oikeanlaisen. Hui. Ja samalla ovenavauksella tulee päähän ajatus siitä, että onkohan minun pikku Volvoni muiden mielestä ihan tylsä ja staattinen ja onneton - vaikken edes halua ajatella sitä vielä, haluan vain kirjoittaa ja kirjoittaa ja nauttia Volvon kyydistä ja siitä, että saan pitkästä aikaa tehdä kokonaisen maailman ja ihmisiä, joita voin kirjoittaa paljon. Joten kirjoitan, enkä ajattele mitään muuta. Ensi viikolla menen joku ilta kirjoituskahvilaan kirjoittamaan jotain uutta, puuttuvaa kohtausta ja muuten yritän kaikkien juoksujeni lisäksi (sillä on tulossa kiireinen viikko) istua koneen ääressä ja kirjoittaa Volvoa. Yksi novellikin olisi editoitava, ja toinen, vanha sellainen, herätettävä henkiin, mutta Volvo on nyt tärkein.