May the Force be with you

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Kevyttä ja kirkasta

Oijoi. Mitä tässä muutakaan osaa sanoa? Päivä on ollut ainakin tähän asti niin rauhallisen kiva ja mukava, että ihan pahaa tekee. Aamupuuro, koneellinen pyykkiä, aamusivut (jotain Omegaan) ja sitten lähikuppilaan kirjoittajatreffeille. Tai tarkemmin sanottuna proosatreffeille. Kirjoitimme ystävän kanssa muutamia proosaharjoituksia ja kirjoitimme myös ihan erikseen omiamme. Mukavaa, kun viereisessä pöydässä istuu joku, joka kirjoittaa myös ja jonka kanssa voi vaihtaa väliaikatietoja. Parin tunnin session tuloksena oli 13 sivua raakatekstiä. Osa mitä sattuu, osa Omegan ympärille kerääntynyttä aineistoa. Aamusivuista saan Omegaan joitain juttuja ja lähikuppilan viimeisestä setistä muotoutuu Omegaan uusi loppu. Eilen kirjoittamani loppu ei tunnu hyvältä eikä istu paikalleen. Tapahtumat menevät väärään suuntaan. Kirjoitin uuden rungon Omegan lopuksi, katsotaan, josko se istuisi paremmin paikalleen.

Oli ihanaa istua lähikuppilassa ja kirjoittaa. Oli kiva, että siinä vieressä oli joku, jonka kanssa saattoi puhua kirjoittamisesta aina välillä, jonka kanssa vaihtaa harjoitustekstejä ja miettiä harjoitusta toiselta kantilta. Lähikuppilassa oli rauhallista, hiljaisempaa kuin eilen ja välillä raakateksti vei mukana, kantoi.

Nyt on lounas syöty ja mietin tässä, että mitä seuraavaksi. Pitäisi kirjoittaa Omegaa niin kauan kun minulla on tätä vapaa-aikaa, mutta haluaisin myös ulos. Aurinko paistaa, on lämmintä ja keväistä ja taivas on ihan todella sininen.

Lähikuppilassa join kaksi mukia teetä, oikeaa mustaa teetä. Taisi olla Keisarin morsianta. Maha ei sanonut yhtään poikkipuolista sanaa (ainakaan vielä). Miksi olisikaan sanonut, kun mielessä ei ole stressiä, hymyä vain. Ja aurinkoa. Ja tuulta. Valoa ja ihania päiviä, joina saan olla oma itseni kokonaan. Onpa mukavaa.

6 kommenttia:

Katja kirjoitti...

:) :)

Rooibos kirjoitti...

Katja: niinpä :).

Harmi vaan ettei hyvät päivät koskaan kestä niin pitkään kuin niiden haluaisi kestävän. Ne aina jossain vaiheessa haalistuu. Menee pois. Ja minun pitäisi mennä nyt ukkumaan :).

Irene kirjoitti...

Kolahtipas, kun bloggausta opiskellessa pääsin tänne sinun sivuille.

Ensinnäkin rooibos-tee on lähellä sydäntä. Paitsi juotuna myös Naisten etsivätoimisto nro 1:n kautta. Ehkä tunnet sen?

Toiseksi: kirjoittajatreffit ja raakateksti. Minä puuhailen samanlaisten asioiden kanssa. Natalie Goldbergin treenikirjoituksia, tiedätkö?

Aloitin bloggauksen tämän huhtikuun alussa ja nyt katselen täällä ympärilleni. Kirjoittaminen ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat kovasti. Treenikirjoittamista olen harjoittanut jo monta vuotta ja hyödyntänytkin niitä tekstejä.
Mukavaa viikonloppua. Oho. Näyttää olevan puoliyö. Eli nyt onkin huominen.

Rooibos kirjoitti...

Irene: Tervetuloa, toivottavasti käyt toistekin!

Joo, naisten etsivätoimisto nro 1 on tuttu :). Ja rooibos on minunkin lemppareitani, Earl Greyn rinnalla.

Natalie Goldbergkin on tuttu, Julia Cameronilla samantapaisia ajatuksia myös. En niitä kaikkia niele, mutta tosi hyviä juttuja on mukana.

Taidanpa käydä seuraavaksi kurkistamassa sinun blogissasi :)

tangerine kirjoitti...

Nämä kaksi viimeisintä merkintää ovat niin ihanan rauhallisia ja kirjoittamismyönteisiä, että suorastaan kutsuvat kirjoittamaan :)

Rooibos kirjoitti...

Tangerine: minä aina vähän hämmästyn itsekin siitä, millaista elämä on silloin kun on aikaa kirjoittaa :). Minusta itsestänikin tulee ihan toisenlainen, iloinen, lempeä ja valoisa. Se on jännää :).