Joulukuun neljäs päivä. Ei tunnu siltä. Hain tuntumaa kirjoittamalla joulukortteja (niitä pitää ostaa vielä lisää) ja sitten raakatekstiä. Kokonaista kolme sivua. Takkuista ja töksähtelevää - kyllä huomaa, etten ole kirjoittanut aikoihin. Ei se mitään, kyllä se siitä, taas. Vähitellen. Tuntui hyvältä kirjoittaa, mutta huomasin myös, että pitää mennä kynäostoksille - löysin ainakin viisi kynää, jotka eivät toimi enää, ja ikävä kyllä siihen joukkoon kuuluivat myös lempikynäni. Ei sen puoleen, ei ole tullut ostettua kyniä pitkään aikaan, joten ehkä on aikakin.
Ihmeellinen sää. Aamulla vettä taivaan täydeltä ja tuulta taivaan laidalta asti. Sitten heti aurinkoa ja harmaankellertävää valoa, nyt taas tummansinisiä pilviä ja pyörteileviä lintuja. Kunpa ehtisin käydä ulkona ennen kuin alkaa taas sataa.
2 kommenttia:
Lempikynät ovat kirjoittajalle tärkeitä - jos ne alkavat loppua, niin alkaa ahdistaa. Käsin kirjoittaminen on minusta tärkeää ja se pitää kiinni myös riittävän hitaassa kirjoittamisessa. Mutta kynän pitää silti luistaa, olla sävyltään juuri oikea, käteen istuva ja ties mitä...
Jep jep. Minä olen varsinainen kynähifistelijä, kynän pitää olla just eikä melkein, kun kirjoitan käsin. Ja paperillakin on väliä - pedantti mikä pedantti :).
Lähetä kommentti