May the Force be with you

torstai 15. joulukuuta 2011

Unennäköä

Tänä aamuna havahduin herätyskelloon onnellisena. Kumman onnellisena. Torkuttelin ja ajelehdin valveen ja unen rajamaastossa, yhä onnellisena. Uni oli ihana. Unessa olin juuri saanut kustannussopimuksen. Se oli niin tuore, että unessa mietin, että onko tämä nyt oikeasti totta ja että joko nyt saa kuuluttaa tämän asian koko maailmalle. Olin niin onnellinen. Uneen liittyi myös hajanaista juhlimista rakkaiden kanssa ja keskusteluja kustantamon väen kanssa. Ja ihmetystä, suurta ja puhdasta ihmetystä siitä, että se tapahtui vihdoin.

Olen ennenkin nähnyt unta kustannussopimuksesta. Harvoin, mutta olen kuitenkin. Kerran, vuosia sitten, melkein itkin herätessäni, sillä niin pettynyt olin, ettei uni ollutkaan totta. Aina on ollut heräämisen hetkellä pettymyksen tunne, kun olen tajunnut, että se oli vain unta. Ei tänään. Tänään oli vain hyvä olla, ja se hyvä olo seurasi minua koko päivän, ja tuli taas vahvana nyt illalla, kun muistin unen uudestaan. Tiedättehän te, kuinka uni, hyvä tai huono, voi jättää jälkensä koko seuraavaan päivään, tai muutamaankin seuraavaan päivään? Tämä oli juuri sellainen uni. Ja minä tietenkin toivon hartaasti, että kerran elämässäni näin enneunen ;).

5 kommenttia:

Gaselli kirjoitti...

Voi tiedän tuon tunteen! Kun toivoo jotakin niin hartaasti kuin kustannussopimusta ja uneksii siitä päivin ja öin. Kuvittelee mielessään kaiken sen uuden ja ihanan elämän mitä kirjan julkaisu toisi tullessaan. Sitten se pettymys kun saa vastauksena kiitos, mutta ei kiitos. Kuitenkin sitä nousee aina uudestaan ja luottaa siihen että jonakin päivänä se toteutuu. Siihen asti siis, jatketaan yrittämistä ja uneksitaan!

Jere Vartiainen kirjoitti...

Pettymys tuollaisten unien jälkeen on kyllä musertava. Sitä toivoo, että voisi edes vähintään palata siihen uneen, mutta eihän sekään onnistu. Hyvä jos pystyy nukkumaan enää laisinkaan...

Paula kirjoitti...

Voi, tiedän nuo unet, joiden toivoisi jatkuvan ja jatkuvan. Täytyy silti todeta, etten ole nähnyt KOSKAAN kirjoittamisesta minkäänlaista unta! Aika kummallista, mutta tästä postauksestasi sen oivalsin. Nykyään näen unia muutenkin tosi harvois, siin niin, että muistaisin ne.

Toivon, että unesi käy pian toteen!

Notorious C.H.I.C. kirjoitti...

Heh, minä en vielä uskalla uneksia kustannussopimuksesta, mutta kerran näin unta, että sain palautetta :) Mitähän tämä kertoo minun itsetunnostani...? ;)

Rooibos kirjoitti...

Marke: Näköjään sitä sitten uneksii kustannussopimuksesta päivin ja öin - olisin ajatellut tätä ennen, että lähinnä vain päivin, mutta näemmä tosiaan myös öin ;).

Jere: Joo, tuollaisista unista on jotenkin katkera herätä, joten tämänpäiväinen hyvä tunnelma oli ihan tårta på tårta :).

Paula: Minäkään en muuten ole nähnyt koskaan unta (tai ainakaan muista) kirjoittamisesta - tajusin nyt kun sanoit ettet sinäkään ole. Näitä kustannussopimusunia on ollut muistaakseni kaksi ennen tätä viimeöistä, joten turhan usein niitäkään ei tule...

Vera: Hih, kertooko sinun unesi sinun itsetunnostasi, vai kertooko minun uneni minun egoni suuruudenhulluuden koosta ;)? Ei sillä, tuollaisia unia otan mieluusti lisää - paljon lisää :D. Ja ihan vaikka sen unen toteutumisenkin ottaisin, jos saa pyytää :).