tiistai 14. helmikuuta 2012
Saman matkan kulkijoille
Kirjassaan Word Work Bruce Holland Rogers kirjoittaa siitä, miten useimmille kirjoittajille on hyväksi olla kosketuksissa toisiin kirjoittajiin (hyväntahtoisiin sellaisiin). Hän kuvailee kirjoittajaystäviä näin: "This means finding others with whom we can celebrate our successes, trade advice, and exchange inspiration. It means finding people who understand both our discouragement over the hundredth rejection and our commitment to keep sending the work out anyway." (Word Work, s.173) En voi muuta todeta, kuin että aivan totta. Kaiken kirjoittamiseen liittyvän henkisen draaman (jos sitä niin voi kutsua) keskellä on ihanaa, kun on ihmisiä, joiden tietää ymmärtävän. Hyvää ystävänpäivää teille kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Kiitos tästä rohkaisun siivusta. Olen itse pidellyt kynttilää vakan alla varsinaisissa kirjoituspuuhissani ja tehnyt pääasiassa freelance-toimittajan hommia opiskeluni ohella. Kuin sattuman kautta löysin kuitenkin kirjailijoiden ja kirjoittajien blogeja, ja aikani lueskeltuani huomasin saavani niistä valtavasti uutta energiaa ja inspiraatiota ja jopa hämmentävää huojennusta: meitähän on muitakin samassa veneessä! :) Rogersin sanoma on niin totta että puistattaa. Kuten minkä tahansa muunkin luovan alan ihmiselle, myös kirjoittajille kollektiivisuus ja yhteisöllinen ajatusten jakaminen edistää jaksamista ja toimii ikään kuin vertaistukena syvimpien murheenkryynien keskellä. Miten oivalsinkin asian vasta nyt!
Hyvää ystävänpäivää sinulle ja kiitos kivasta blogistasi, josta olen ammentanut hurjan paljon uutta virettä! :)
Kirjoittaminen oli minulle ennen kustannussopimusta yksinäistä puuhaa, mutta pian sen jälkeen blogin kautta sain tutustua valloittaviin kanssakirjoittajiin ja muutaman kanssa on tullut tavattuakin. Ilman ei enää osaisi edes olla! Oikein hyvää ystävänpäivää sinullekin :)
Ditto!
Totta joka sana! Hyvää ystävänpäiväniltaa :)
Hyvää ystävänpäivää, Rooibos! Tuo lainaamasi on totta. Kiitos blogistasi!
Maria: Suosittelen tuota Rogersin kirjaa, siinä on paljon hyvää juttua (tosin siitä neuvosta, joka kehottaa menemään naimisiin kirjoittajan kanssa, olen vähän eri mieltä) ja paljon asioita, jotka allekirjoitan. Minullekin on ollut yllätys, miten tärkeää kollektiivisuus on - ja että sitä voi löytää myös tätä kautta. Kiva, että olet liittynyt joukkoon ja kiva, että olet tykännyt lukemastasi :).
Anne: Tämä kanssabloggaajien joukko antaa ihmeesti uutta virtaa :). Toivon, että liityn pian teihin sopparin saaneisiin - ehkä sitten nähdään mekin livenä :).
Outi, Helmi-Maaria ja Paula: Jatketaan kuten tähänkin asti - on kiva tietää, että kuuntelette :)!
Hyvää (eilistä) ystävänpäivää myös sulle!
Suurin osahan ihmisistä vain ihmettelee kuinka kukaan hullu jaksaa raapustaa niin hirveän monta sanaa peräkkäin, tarvitaan siis toinen kirjoittaja ymmärtämään tätä hulluutta :)
-Leijona
Leijona: juurikin noin :).
Niin totta! Ei kirjoittamisen ihanuuden/kamaluuden kokonaisvaltaisuutta voi ymmärtää, ellei itse kirjoita. Ei inspiraation tuomaa (valheellista mutta mahtavaa) kaikkivoipaisuuden tunnetta. Ei sitä ajoittaista turhautumista, joka saattaa tunkea mieleen silloinkin, kun ei kirjoita. Eikä sitä voittajafiilistä, kun vihdoin saa projektinsa "valmiiksi". Varsinkin kun lähipiiristä ei löydy kirjoittajia, blogien kautta löytyvä vertaistuki on korvaamatonta. :)
- Lila
Lila: Ja eikökin ole jännää, että blogien kautta voi löytää näin mahtavaa vertaistukea :)!
Lähetä kommentti