May the Force be with you

sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Kreikkalainen salaatti

On hieno tunne hengittää nenän kautta. On ihanaa, kun voi reippain mielin ajatella sitä, että tänään tiskaan viikon takaiset tiskit ja illalla menen elokuviin katsomaan Junoa, eikä tarvitse lisätä kaikkeen loppukaneettia "jos jaksan" tai "jos ei tunnu liian pahalta".

Nukuin tänään pitkään. Näin unia, joissa tein kaikenlaisia tyhmyyksiä ja kun heräsin, minulla oli huono omatunto. Kesti aika pitkään, ennen kuin sain vakuutettua itseni siitä, että kaikki on ihan hyvin ja ei tarvitse potea omaatuntoa mistään asiasta.

Varpaita palelee. Olo on rauhallinen. Seuraavaksi aion kirjoittaa. En raakatekstiä, ainakaan ensisijaisesti, vaan otan Zeetan ja ehkä Thetan esille. Viime yönä ennen nukahtamista tajusin, että niissä on samanlaista tematiikkaa, mutta eri puolilta käsiteltynä. En ole lukenut muita kreikkalaisia tänä vuonna kuin Zeetan ja Thetan lukeminen on varmaan ihan yhtä traumaattista kuin Zeetan lukeminen oli ;). Välimatka (aika) tekee tehtävänsä ja tekstin näkee ulkopuolelta - tai ainakin kauempaa kuin aktiivisen kirjoittamisen hetkellä. Yleensä se, mitä kauempaa näkyy, ei ole mairittelevaa. Olisipa hienoa, jos teksteistäni voisi sanoa, että kaukaa viisas ja läheltä helvetin hyvän näköinen, mutta yleensä kaukaa katsoessa paljastuu lähinnä korjailun tarvetta. Pakkelia naamaan ja nenä eri kohtaan.

Thetan jälkeen on vuorossa Epsilon, joku päivä. Kiinnostaa, että mitä sille on tapahtunut sillä aikaa kun en ole lukenut sitä. Toimiikohan aikamuotojen vaihtelu vielä, kuinkakohan paljon tunteita pitää syventää, onkohan rakkaus yhä uskottavaa? Jos Epsilon ei toimi, toivottavasti saan sen toimimaan. Toivottavasti saan kaikki kreikkalaiset toimimaan. Betan suhteen olen kyllä luovuttanut jo aika pitkälti. Siinä on varmasti hyviä pätkiä käytettäväksi vastaisuudessa eri paikoissa, mutta ideaa siinä ei oikein ole. Pelkkä kuvaus kuvauksen vuoksi ei riitä, sen olen oppinut jo aikaa sitten. Pitää olla jotain, mitä kuvataan, jotain mihin tähdätään. Siitä puheen ollen - olisiko seuraava tähtäimeni se, että saisin kreikkalaiset (ainakin suurimman osan) luettavaksi jollekulle maaliskuun aikana? Pitänee ottaa yhteyttä erääseen ihmiseen.

Ei kommentteja: