Minulla on kesken enemmän kirjoja kuin aikoihin. Twilightin aloitin eilen ja mikäli minusta riippuisi, lukisin sen tältä istumalta loppuun, mutta ei taida onnistua. Ilmeisesti pitää nukkua ennen töihin menoa. Eilen luin puoleen yhteen ja se kostautui tänä aamuna. Kun tunnin torkuttelun jälkeen sain itseni sängystä ylös, olin ensimmäiset puoli tuntia maailman suurin marttyyri ihan vain siksi, että piti herätä ;).
Viikonloppu oli kiireinen, vanhemmat olivat käymässä. Oli mukavaa, mutta omaa aikaa ei ollut, mikä tarkoittaa sitä, että tuntuu kuin olisin uuden viikonlopun tarpeessa. No, kyllä se tästä tasoittuu. Tänään pesen pyykkiä ja luen ja huomenna menen jumppaan. Ehkä jumpassa unohtaa työpäivän lisäksi sen, että tuntuu kuin olisi pala kurkussa. Tämä on ilmeisesti uusin hankkimani stressioire (johtunee mahasta) ja luulen, että stressimahalleni pitäisi alkaa tehdä jotain. Ei ole mukavaa, että jokainen kupillinen mustaa teetä alkaa oksettaa, vaikka mahassa olisi ruokaa pohjalla, eikä tämä pala kurkussa -tunnekaan kovin kiva ole 24/7. No, kunhan tästä.
Arvaatte varmaan, että en ole ehtinyt kirjoittaa viikonloppuna. Halua olisi. Viikonloppuna näin taas unta, että Gammasta tehtiin kustannussopimus. Olen nähnyt näitä unia Gammasta ennenkin - yksi unista oli niin elävä, että herättyäni olin ihan valtavan onnellinen, kunnes tajusin, että se oli vain unta. Silloin purskahdin itkuun. Tällä kertaa ei tarvinnut itkeä, koska tajusin heti herättyäni, että minkään pienkustantamon sivubisnes ei ole suutaripalvelut (kustannussopimuksen lisäksi minun piti saada punaiset nahkasaapikkaat).
Tässä kirjoitellessa tulee mieleen ajatus, että haluanko minä liikaa ja vaadinko minä liian hienoja juttuja. Haluan olla virkavapaalla; mennä monelle laskettelulomalle tänä talvena; kirjoittaa kirjoittaa kirjoittaa; nukkua; hyvän parisuhteen; kustannussopimuksen; runsaasti omaa aikaa; lukea paljon; fyysiset krempat pois; matkustella; uudet sukset; seksiä. Ei sillä, että olisin erityisen tyytymätön tämänhetkiseen elämääni, mutta haluan silti tuon kaiken. Tännehetinyt. Valkosipulilla maustettuna ja nätiltä lautaselta tarjottuna, jos olet niin ystävällinen, James.
2 kommenttia:
Ystävälläni pala kurkussa määriteltiin muistaakseni globusoireyhtymäksi, jossa kurkussa on selittämätön palan tunne vaikkei siellä varmasti mitään ole. Malinilla syyksi jäljitettiin stressi, eli oire oli psyykeperäinen - kurkussa lakkasi karvastelemasta lopulta itsestään, ajan kanssa, kun avoeron sotkut menivät ohi.
Stressimahasat on paljon harmia. Minulle se aiheuttaa välillä unettomuutta, koska en saa mahakivuilta nukutuksi vaikka muuten uni tulisi. Ja siihen sitten kaurapuuroa, kaurapuuroa, vaikka aina sekään ei auta.
Minun kurkkupalani meni kotiinsa viime yön aikana - tänään on ollut melkein normaali olo (kop kop). Onneksi stressimahani ei ole kovin paha, välillä vähän kiukuttelee. Olen ymmärtänyt, että kurkkupala voi aiheutua myös jostain närästyksensukuisesta tilanteesta, mutta tuli mistä tuli, onneksi myös meni, ainakin nyt vähäksi aikaa. Hassua sinänsä nuo stressioireet, kun en tunne olevani juuri nyt kovinkaan stressaantunut.
Lähetä kommentti