Jos joku olisi antanut minulle tänään aamupäivällä kristallipallon, siitä olisi näkynyt ihania asioita. Sekä yleisesti että tälle nimenomaiselle päivälle. Eikä päivä ollut ollenkaan huono. Aamupäivä meni jonkinasteisessa optimistisuuden kännissä. Ystävä sanoi aamulla asian, joka buustasi minua kovasti ja koko aamupäivän kaikki näytti hyvältä. Olisin ennustanut kristallipallosta itselleni kustannussopimuksia, rakkautta, seksiä, tasapainoa ja luovuutta. Pian ja pitkään. Ja paljon.
Päivän mittaan tunnelmat tasoittuivat hiukan ja tuli pieni väsähdyskin. Töissä oli tylsää, eikä hirveästi huvittanut. Onneksi töiden jälkeen sain kirjakaupasta vihdoin Meyerin Breaking Dawnin, se piristi. Illalla oli myös mukava tapaaminen, joka tosin jätti vähän ristiriitaisen olon. Muutama kysymys jäi selvittämättä, enkä tiedä saanko enää tilaisuutta selvittää niitä.
Nyt kello käy ysiä ja istuksin koneella. Ajattelin mennä sänkyyn pikimmiten Meyerini kanssa. Hiukan kyllä arveluttaa - minä ja Meyer ja nukkuminen ei ole koskaan ollut hyvä yhdistelmä. Nyt olen kyllä päättänyt, että kirja laitetaan pois ajoissa. En voi sössiä loppuviikkoa lukemalla yöt läpeensä. Yritän uskotella, että kirja kestää pitempään, kun en ahmi sitä heti.
Kirjoittaminen on jäänyt tältä illalta, mutta huomenna sitten. Huomenna ehdin kirjoittaa ainakin hiukan raakatekstiä ennen kuin pukeudun punaiseen takkiini ja lähden lepakkoretkelle. Juu - luitte ihan oikein, vuorokauden kuluttua olen jo bongailemassa lepakoita ;).
2 kommenttia:
Minä vietin viime viikolla öitäni Joel Haahtelan kanssa, kun mies oli työmatkalla. Siinä onkin haastaja. ;)
Mahtavaa, lepakkoretkelle! Saitteko kuunnella niitä detektorilla?
Joskus vuosia sitten haaveilimme samanlaisesta retkestä, mutta ajankohta oli hiukan liian myöhä. Sitten onneksi kävi ilmi, että lepakkoja lenteli ihan kotipihallakin, parvekkeelta katselimme. Mökiltä löytyi aitasta pieni raukka kuolleena, oli jostakin syystä mennyt vanhaan maitotonkaan eikä ilmeisesti päässyt sieltä enää pois. En ollut tajunnut, että ne ovat niin pieniä (juu, omat mielikuvani olivat peräisin joistakin ulkomaisista lajitovereistaan tai kauhuleffoista!).
Katja, lepakkoretki oli tosi hieno :). Nähtiin ja kuultiin pikkulepakko ja joku siippa. Ja juu, detektoreita oli. Lopulta alkoi sataa, joten pohjanlepakot jäivät näkemättä, mutta ei se mitään. Kävely sateisessa, pilkkopimeässä Seurasaaressa (kuitenkin siis porukalla, niin ettei pelottanut), oli hienoa.
Lähetä kommentti