Väljempi sunnuntai kuin luulinkaan. Olen ehtinyt kirjoittaa muutamia sormiharjoituksia ja voisin jatkaa sitä laatua, sillä kreikkalaiset eivät nyt oikein innosta. Tukkoinen olo, henkisesti siis. Viikonloppu on mennyt liian pian, olen ollut liian vähän yksin ja työt ovat tulleet uniin. Ei välttämättä kovin levännyt olo. Kaipaan jotakin sellaista, mitä tämä viikonloppu ei nyt oikein antanut. En tiedä mitä se on. Lähinnä kai tunnetta siitä, että elämän prioriteetit olisivat kohdallaan. Nyt tuntuu siltä, etteivät ne ole. Tiedän kyllä, mikä on tärkeää, mutta en tunne sitä rintalastan alla. Rintalastan alla on vain "pitäisi, pitäisi, pitäisi" -ääni, joka ei ole tyytyväinen juuri mihinkään ja saa minut tuntemaan itseni kurjaksi.
Tilasin äsken Minnin innoittamana Rogersin Word Work -kirjan nettikirjakaupasta. Vähät siitä, että lukemattomien kirjojen pino kasvaa, enkä saa sitä vajenemaan millään. Ehkä sitten joskus? Kun on sitä kuuluisaa aikaa?
Pitäisi ladata pyykit koneeseen. Pitäisi silittää. Haluton olo. Illan missio: pyykkikoneen latauksen jälkeen voisin a) kirjoittaa ja b) neuloa villasukkaa. Molemmat tekevät hyvää päälle. Pää tuntuu siltä, että sille pitää tehdä hyvää.
Minulla on sellainen olo, että kuulostan tänään erityisen ankealta. Ei, se ei ole sunnuntaiangstia, en harrasta sitä. Jotenkin vain ahdistaa se, että on liian vähän aikaa ja liian paljon asioita, joita en halua tehdä, mutta joita on pakko tehdä. Taidan sytyttää kynttilöitä ja keskittyä hyvään valoon. Siihen, että huomenna pääsee jumppaan, tiistaina näen erään ystävän pitkästä aikaa ja keskiviikkona tapaan Rakennegurun ja ensi viikonloppuna Kontaktilla on aikaa nähdä minua taas. Kyllä se siitä. Ja jos ei, niin pelaan vaikka Scrabblea itseäni vastaan ja häviän.
3 kommenttia:
Pinoja kertyy täälläkin;) Nyt luen useampaakin opusta kerralla, myös Word Work on edelleen kesken. Fiktiokäsikirjoittamisen koulutuksen innoittamana tietysti kulutan käsikirjoitusoppaita, suosittelemasi Elokuvan runousoppi on sekin luvussa. Vaikuttaa niin hyvältä, että taidan hankkia ihkaomaksi. Guru Robert Mckee on oikeassa siinä, että kirjoittamisen opiskelussa on tarina jäänyt sivummalle vaikka siihen kaikki pohjaa ja sitä, tarinointia, teemme jo luonnostamme kaiken aikaa.
Aiotko muuten osallistua NaNoWriMoon?
Minni, minä odotan Word Workia, postissa, pitäisi periaatteessa tulla tänään, vaikka siitä firmasta, joka ennen oli Suomen Posti, ei kyllä koskaan tiedä...
En aio NaNoWriMota, minulle riittää se, että keskityn kreikkalaisiin ja tavan raakatekstin kirjoittamiseen. Pitäisi päästä muokkaamaan kreikkalaisia taas - ehkä nyt viikonloppuna ja ensi viikolla olisi vihdoin aikaa. Entä itse, aiotko Minni osallistua?
Jep, mä yritän osallistua. On tosi paljon muutakin, pakollista kirjoittamista, mutta silti. Viime vuoden kokemus oli antoisa, vaikka pystyinkin kirjoittamaan vain osan kuusta ja jäin kauaksi tavoitteesta. Kenties jatkan viime vuoden "romaania", sikäli mikäli se vain on sallittua.
Lähetä kommentti