Etenkin silloin, kun verensokeri on alhaalla, tuntuu moni asia siltä, että niitä pitää hävetä. Tuntee tehneensä itsestään narrin. Ja kenen silmissä? Onko niitä silmiä, muualla kuin minulla itselläni? Kannattaako masentua siitä, että on typerehtinyt, mutta kukaan muu ei tiedä sitä? Ainakaan kovin moni. Todennäköisesti ne muut eivät pidä sitä typerehtimisenä, vaan normaalina toimintana. En tiedä. Ei ehkä huvitakaan tietää.
Sen tiedän, että alhainen verensokeri saa aikaan yhtä loogista ja mielenkiintoista tekstiä kuin parin promillen humala. M.o.t.
Nyt niskasta kiinni ja reipastuminen. Mars.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti