May the Force be with you

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Katsojan silmässä

Pystyykö ja ehtiikö tänään tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisi? Mitä sitten haluaisin? Istua vain ja katsella kynttilöitä ja ulkona pyryävää lunta. Virkata paljon, melkein valmiiksi tuon vaiheen. Paketoida paketteja. Nautiskella illan hiljaisuudesta ja syödä vähän suklaata. Lukea runoja. Kirjoittaa. Hyräillä joululauluja. Viimeistellä pari paperitähteä. Tehdä punaviiniglögiä ihan vain itseäni varten siksi kun on niin talvi ja minä tässä. Ripustaa puhtaat pyykit kuivumaan. Istua sohvassa ja lukea kirjaa. Syödä klementiineja. Ehtiikö kaiken? Haittaako jos ei ehdi, jos kuitenkin melkein kaiken saa? Mitä runoja lukisin? Olisiko pitänyt haluta runoja joululahjaksi? Ehkä voin ostaa niitä itse itselleni. Leivonko niitä joulutorttuja, kuten suunnittelin?

Niitäkin asioita olisi, joita pitäisi tehdä. Tiskaaminen etunenässä. Onko se sittenkään aivan välttämätön? Voinhan tehdä sen huomennakin? Tai osan tänään ja osan huomenna?

Kynttilöitä palaa joka puolella kotia. Lunta näkyy jokaisesta ikkunasta. Alhaalla kadulla pieni traktori tekee lumitöitä ja hurisee tänne ylös asti. Kaupunki näkyy himmeänä lumisateen läpi.

Tänään on kaunis päivä.

Ei kommentteja: