Yksi: Heräsin aamulla siihen, että naamaani koski. Olihan se poskiontelotulehdus vähän vihjaillut jo pari päivää, mutta ajattelin, että se vain pelottelee. Juuei. Koko päivän olen kulkenut kuin ämpäri päässä. Piti mennä töiden jälkeen kahvilakirjoittamaan, mutta siitäkään tullut sitten mitään. En jaksanut edes tehdä ruokaa, söin vain leipää (mikä kostautuu siinä vaiheessa, kun makaan sängyssä ja kuuntelen unilauluksi vatsani murinaa). Tylsä olo. Naamaan koskee edelleen. Mikään ei huvita.
Risti: En ole ihan varma, mitä mieltä olen siitä, että sain Tammelta arvostelukappaleen uuden kotimaisen rikossarjan avauskirjasta. En ole siis pyytänyt arvostelukappaletta, vaan sain sen ihan yllätyksenä. Kannessa (joka on ennakkopainoksen kansi), sanotaan, että "uusi kotimainen rikossarja alkaa 19.3." Kuulostaa enemmän tv-ohjelman kuin kirjan mainostekstiltä. Eikä tv-ohjelmavertailu tähän lopu: kirjan on kirjoittanut "ammattikirjoittajien työryhmä, joka käyttää yhteistä nimimerkkiä". Nimimerkki on J.K.Johansson, jos ketä kiinnostaa. Ymmärrän kyllä, että kirjaa on helpompi myydä, jos kannessa on yhden kirjoittajan nimi verrattuna siihen, että kannessa olisi kolmen, neljän tai viiden kirjoittajan nimet, jotka kenties vaihtelisivat sarjan eri osien kansissa sen mukaan, ketkä kirjoittajat olisivat sattuneet olemaan kirjoittamassa kutakin osaa. Jostain syystä pystyn heti sanomaan, että minua ei yhtään arveluttaisi, jos kyseisen kirjan olisi oikeasti kirjoittanut yksi ihminen. Ei haittaisi yhtään tällainen markkinointikoneiston vaivannäkö, että lähetetään kirjaa etukäteen jne. Mutta kun kirjoittajana onkin ryhmä, niin jotenkin en tykkää tästä mainoskampanjasta. Ja ainoastaan siis siitä syystä, että tiedän kirjoittajia olevan enemmän kuin mitä kirjan kannessa mainitaan. Mitä se kertoo minusta? Suhtaudun uutuuteen penseäsi vain ja ainoastaan siitä syystä, että kirjoittajia on monia. Ei kai se ole pois keneltäkään, että kokeilevat tuollaista kirjasarjaa? Tai sitten on, kaikilta taitavilta dekkarikässärin lähettäneiltä ihmisiltä, jotka ovat saaneet hylsyn siksi, että "ei mahdu kustannusohjelmaamme", koska siellä on jo tämä työryhmän kirjoittama kirja. Hmm? Tai sitten olen vain ahdasmielinen. En tiedä, mitä tekisin tuolla kirjalla. Ainakin se menee pohjimmaiseksi luettavien pinoon. En tiedä, ehdinkö koskaan niin pohjalle siinä pinossa.
Kaksi: Olin ajatellut, että voisin tehdä tänä iltana kaikenlaista. Yhtä sun toista. Sitä sun tätä. Mitä mieleen pälähtää. Olin ajatellut mennä taas huomenna harrastamaan liikuntaa. Hankkimaan hengästystä ja hikeä, puuskuttamaan tyytyväisenä. Sen sijaan tiedän lojuvani tämän illan sohvalla ja huomisella on luultavasti sama kohtalo. Kauhean tylsää. Lojua sohvalla, syödä buranaa ja liikuttaa päätä varovaisesti, ettei poskiin satu. Onneksi tämä tauti ei ole kaatanut (vielä! kop kop puuta!) ihmistä sängynpohjalle ihan vetämättömänä. Haaveilen siitä, että niin ei käy, vaan poskiontelot tokenevat yhtä iloisesti kuin tulehtuivatkin. Yhyy silti.
4 kommenttia:
Mielenkiintoinen juttu tuo arvostelukappale! Minulle tuli kyseisen kustantamon ensimmäisen hylsyn jälkeen mainos s-postia kustantamon uusista julkaisuista. Ei mahda mitään, mutta siinä kohtaa se tuntui kyllä kettuilulta. Nyt ehkä osaisin asennoitua toisin. Ehkä.
Ahmu: Auts, melkoinen sattuma tuo uusien kirjojen mainos heti hylsyn jälkeen... Siinä kohtaa olisi tuntunut minustakin, että joku ilkeilee ihan tahallaan.
No onpa tosiaan tylsää niin kuin aina kipeänä... En tiedä auttaisiko sinun poskiontelotulehdukseesi, mutta itselläni on kyseinen vaiva mennyt parempaan suuntaan ym. flunssat, hengenahdistukset ja yskät, kun olen keittänyt vettä, laittanut siihen runsaasti tippoja 100 % tea tree öljyä ja hengitellyt pyyhe pään päällä. Ainakin äkkiseltään soisi teen ystävälle myös tuon tee trea öljyn auttavan... Paranemisia joka tapauksessa:)
Höyryhengitys kuulostaa hyvältä, pitääkin ottaa se ohjelmaan. Tea tree oilia ei just nyt ole, mutta pitää pistää mieleen tuokin vinkki!
Lähetä kommentti