Huraa, jotakin kirjoittamiseen etäisesti liittyvää toimintaa saatu aikaiseksi tänään!
Olen käynyt Alfaa läpi, yrittänyt ottaa sitä ihon alle. Deletoinut sivukaupalla, kirjoitellut uusia kohtia suoraan koneelle, yrittänyt miettiä, mitä tarinassa tapahtuu ja mitä siinä pitäisi tapahtua. Kirjoitin lopunkin. Se on luultavasti huono ja tulen muuttamaan sitä vielä monesti, mutta tuon elementin haluan säilyttää seuraavissakin lopuissa. Se kertoo päähenkilöstä ja tämän suhtautumisesta tyttäreensä mielestäni hyvin paljon pienessä tilassa. Ja siitä novellissa on aika pitkälti kysekin.
On hyvä, että pääsin käsiksi Alfaan. Ei voi sanoa, että olisi vahvaa työskentelyrutiinia tai muuta vastaavaa päällä, mutta kirjoitin, yhtä kaikki. Sain aikaan. Kyllä se siitä.
Tänään olen myös käynyt Hakaniemen torilla, asuntonäytössä (siellä oli 45 muutakin ihmistä paikalla, laskin ne), tehnyt ruokaa (erityisesti mainittakoon papu-pekoni-kesäkurpitsajuttu tuoreista pavuista, nam!) ja pessyt pyykkiä. Sekä järjestänyt itselleni sokkotreffit maanantaiksi. Krhm. Ensi viikosta tulee kiireinen, saas nähdä ehdinkö kynän varteen lainkaan. Kiva mennä treffeille, vaikka tässä kohtaa pitääkin ruveta tasoittelemaan itseään: tuloksena on todennäköisesti taas kevyesti masentunut mieli ja nollatilanne. Onneksi on tiedossa aktiviteettiä myös tiistaille, keskiviikolle, torstaille, perjantaille ja lauantaille ;) niin ei ehdi pohtia, että missä kaikki hyvät miehet ovat.
Tälle päivälle on jäljellä yksi kysymys: mitä minä tekisin seuraavaksi? Ottaisin torkut? Lukisin kirjaa? Kirjoittaisin lisää? Hankkisin jotain herkkua syötäväksi? Silittäisin? Harkitsisin lähtöä baariin? Katsoisin telkkaria? Ei nyt oikein innosta, mutta ehkä sitä jotain keksii.
4 kommenttia:
Tähän on todennäköisesti joku täysin ilmiselvä vastaus, jota en vain tajua: Miten järjestetään itselle sokkotreffit? Olisin kovasti sellaisten tarpeessa, mutta perinteinen tuttujen kautta fiksailu on ammennettu tyhjiin.
Ee: Ilmaisin itseäni ehkä vähän epätarkasti, sillä vastaus on todella ilmiselvä: nettitreffit. Eihän ne varsinaisesti sokko- ole, mutta sokki- sen sijaan joskus. Siinä mielessä kyllä olin sokkona, että ei ollut mitään hajua, onko vastassa kirahvi, norsu vai kotihiiri. Sanotaan näin, että olen sinkku edelleen ;)
Kyllä ne lasketaan, sokko mikä sokko. Itse en ole jaksanut niitä pitkään aikaan, kun tulokset olivat aina niin lannistavia - siksi ei juolahtanut mieleen. Mutta ilmeisesti ne joskus myös onnistuvat, joten ehkä tässä taas pitäisi...
Juu, tulokset OVAT lannistavia, mutta ilmeisesti minussakin asuu pieni optimisti, kun työnsin lusikkani soppaan, vaikka jo vannoin, että ei enää ikinä. Sitä kun on niin laiska hankkimaan pientä säpinää muilla keinoin...
Lähetä kommentti