Eilen menin ajoissa nukkumaan. Tänä aamuna olin järjettömän väsynyt. En voi olla ajattelematta, että näillä tapahtumilla oli yhteytensä. Aion kyllä silti mennä tänäänkin järkevään aikaan sänkyyn. Kävin jumpassa väsyttämässä itseni ihan kokonaan, joten en liene vaikeasti suostuteltavissa säädylliseen nukkumaanmenoaikaan. Sitäpaitsi sängyssä saa lukea Silkkihienoja siteitä. Aloitin Otto Mannisen ja Anni Swanin kirjeenvaihdon lukemisen vähän epäilevin mielin (en harrasta yleensä tuontyyppistä kirjallisuutta), mutta kirja on ollut tosi mielenkiintoinen. On ihanaa, että tekstit ovat oikeita kirjeitä, mutta alan harmitella sitä että se ei ole romaani, sillä haluaisin kovasti tietää, mitä kirjeiden välissä tapahtui. Millainen oli naamanilme ja tunne kun pariskunta tapasi toisensa vihdoin kahden ja puolen kuukauden erossaolon jälkeen. Olen ollut lukiessani ihan huolestunut, että no, no, kai se nyt oli valtavan ihanaa? Heh.
En ajatellut kirjoittaa tänään. Jollen sitten intoudu raakatekstiin illan päätteeksi. En usko. Kirjoitan ehkä huomenillalla hiukan ja torstaina jumpan lisäksi, mutta en tänään. Lepotaukoa.
Tänään oli palkkapäivä. Se tarkoittaa rahojen siirtelyä tililtä a tileille b ja c sekä laskujen maksamista. Tili c eli ultimate säästötili näyttää jo ihan hyvältä. Minulla on vielä vajaa vuosi aikaa säästää seuraavaa virkavapaata varten (jonka siis toivon alkavan lomalla ensi syyskuussa ja jatkuvan siitä sitten hamaan tulevaisuuteen) ja nyt jo on kasassa mukava summa. Mikäli mikään järkyttävän suuri ja yllättävä asia ei salamurhaa finanssieni tasapainoa, kykenen virkavapailemaan enemmän kuin sen kaksi kuukautta niin kuin viimeksi. Laskeskelen mielessäni, kuinka paljon ehdin säästää ja kuinka kauan pystyn olemaan poissa töistä. Jos kaikki menee hyvin, 12 viikkoa ei ole ollenkaan liioittelua, päin vastoin. Hmmm... kenties, kenties.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti