May the Force be with you

torstai 12. maaliskuuta 2009

Johonkin suuntaan

Tänään tajusin, että olen tehnyt töissä erinomaisen vaikutuksen erääseen Herra Isoherraan. Vaikutus on vanhaa perua, mutta mikäli kehuihin on uskomista, olen pitänyt sen loistavasti hengissä ja ruokkinut sitä juuri oikein. En välitä tästä asiasta muuten hittojakaan, mutta tänään tuli mieleeni, että jos joskus olisin siinä tilanteessa, että olisin heittäytynyt vapaaksi taiteilijaksi ja rahat olisivat loppu, tämä Herra Isoherra saattaisi jopa hoitaa minulle jotain tuntitöitä ihan vain siksi, että olen hänen mielestään ilmeisen hyvää ainesta ja järki-ihminen. Tehdäänpä tästä asiasta siksi mental note vastaisen varalle.

Noin niinkuin muuten päivä on sujunut tavalliseen tahtiin. Kolme sivua raakatekstiä, tiskit tiskattu, koneellinen pyykkiä pyörimässä. Tiskaus oli taas mukavaa, kun siihen vihdoin ja viimein tartuin. Olen sanonut sen ennenkin, että tiskatessa on hyvä ajatella. Ajattelin nytkin paljon, kun jynssäsin noita ikivanhoja tiskejä puhtaaksi. Tiskauksen jälkeen jostain mystisestä kolosta löytyi vielä yksi likainen lasi. Miten aina tuppaa jäämään jotain pesemättä? Jätin sen tiskialtaaseen, ikään kuin siemeneksi seuraavalle tiskille ;).

Ystävä, jolle annoin ennen lomaa Omegan luettavaksi, oli tänään kirjoittanut siitä pitkän meilin. Kommentit taisivat olla juuri sitä, mitä tarvitsen nyt Omegalle. Olin tiennyt jo etukäteen jotkut tekstin puutteet, mutta nyt ne konkretisoituivat. Lisäksi ystävälläni on kokemuksia Omegan käsittelemästä aiheesta, joten hän osasi antaa arvokkaita vinkkejä liittyen niin päähenkilön tunneskaalaan kuin ihan pikku nippelijuttuihinkin. Odotan nyt muutaman päivän, ennen kuin käyn Omegan kimppuun, sulattelen hiukan tuota saamaani palautetta ja annan alitajunnalle aikaa työstää asiaa. Ja - myönnetään - olen ihan liian töiden rasittama jaksaakseni paneutua asiaan tänään, joten siksikin annan asian hautua. Jospa vaikka viikonloppuna jaksaisin taas kirjoittaa. Jotenkin tämä lomanjälkeinen viikko töissä on aina erityisen väsyttävä, vaikka voisi melkein luulla toisin päin.



P.S. Tänään tiputin postin vietäväksi kirjeen Suomen luonnonsuojeluliitolle ja toisen WWF:lle. Saavat kirjeissä luvan ottaa tililtäni joka kuukausi hiukan rahaa hyvään tarkoitukseensa. Linkit kummankin organisaation sivuille löytyvät sivupalkista.

2 kommenttia:

sannaelina kirjoitti...

minakin annan wwf:lle ;) olen pari vuotta sitten adoptoinut sohville jaakarhun. ja vahan itsellenikin siis.

Rooibos kirjoitti...

Onkohan minulla sitten jääkarhu ja saimaannorppa tuossa sohvalla ;)?