Alkuviikon lomapäivien jälkeen on riittänyt työliitännäisiä asioita. Eilen niitä riitti 11 tunniksi, tänään tyydyin normipäivään. Nii-in - kun on pakko pitää lomat pois ennen virkavapaata ja sitten taas toisaalta olisi pakko tehdä ne työtkin, niin tuon siitä sitten saa. Onneksi eilisilta huipentui siihen, että makasin piikkimatolla ja luin Pussikaljaromaania (piikkimatolla on ilmeisesti tarkoitus vain maata ja meditoida, mutta kerettiläisesti luen välillä kirjaa). Sen jälkeen sänkyyn ja sitten sängystä ylös hakemaan kirjoitusvihkoa, sillä päähän oli pälähtänyt hahmotelma Alfa Betan loppukohtaukseksi. Sutaisin sen puolen sivun mittaisesti muistiin ja sitten nukuin.
Tämänkin päivän ajattelin lopettaa piikkimatolla loikoillen. Tekisi mieli aloittaa Sinun jälkeesi, Max, mutta toisaalta haluaisin lukea tuon Pussikaljan ensin loppuun. Saas nähdä kumpi vetää pidemmän korren. Toivottavasti alitajunta työskentelee Alfa Betan parissa vieläkin; en panisi pahakseni, vaikka tänäkin iltana mieleen nousisi jotain käyttökelpoista.
2 kommenttia:
Suosittelen Pussikaljaa, koska sillä näytti olevan inspiroiva vaikutus sinuun myös edellisenä iltana. Siis ihan kirjalla...
Ihan noin uteliaisuuttani kysyisin, onko se piikkimatto oikeasti niin ihana, kun kehuvat, ja voinko minäkin saada siinä makaamalla inspiksen? Voisko sellaisen sijoittaa töissä vaikka pöydän alle... No, pitävät muutenkin hiukan hulluna.
Juu, tartuin Pussikaljaan, mutta en kyllä saanut ideoita. Syy oli ehkä sitten siinä, etten yhdistänyt Pussikaljaa piikkimattoon eilen illalla ;).
On se piikkimatto aika hauska vehje. En vanno sen parantavan kaikkea burnoutista murtuneeseen selkärankaan, mutta tuntuu se hyvältä. Siis sitten kun lakkaa sattumasta :). Ja veri lähtee kiertämään.
Joo, ehdottomasti kannattaa laittaa piikkimatto töissä pöydän alle! Toivottavasti teillä on avokonttori, siinä kun pitää maata ilman paitaa ;)
Lähetä kommentti