En ollut aikonut blogata tänään. En ollut aikonut tehdä kovin paljon muutakaan. Ei se kuitenkaan mennyt ihan niin. Mennessäni suihkuun sanat alkoivat kehrätä sisälläni. Kun valutin kuumaa vettä pälleni, sanoja tuli lisää. Suihkun jälkeen kirjoitin sanat muistiin, mutta niitä tuli aina vain lisää ja lisää. En kirjoittanut kuin neljä sivua raakatekstinä, sillä ranne, tiedättehän. Kuitenkin kirjoitin, raakanovellin. Uuden kreikkalaisen. Uuden kreikkalaisen, ihan oikeasti.
Torstaina ja perjantaina on lomaa, torstaina ja perjantaina kirjoitan Alfa Betaa ja uutta, vielä nimentöntä. Ja kellun.
2 kommenttia:
Kirjoittamisen onnea parhaimmillaan, vai mitä! Kun ei edes pitäisi kirjoittaa...
Sitä parasta :)
Lähetä kommentti