Jaa-a. Koska julistin eilen, että väsymys ja kaikki muut tekosyyt, joita kirjoittamisen eteen kasaa, ovat vain tekosyitä, niin ei kai siinä sitten auta muu kuin ruveta hommiin. Viikonloppuna leirillä ei tullut iltayhdeksältä mieleenkään, että olisi ollut liian myöhä tehdä yhtään mitään, kaikkein vähiten kirjoittaa. Täällä kotona keskittymistä häiritsevät pyykit, tiskivuori, imuroimista kaipaava huusholli, kirjoituspöydälle kasatut puhtaat sukat, jotka pitäisi parittaa ja niin edelleen. Ei edes mainita huomisten työvaatteiden silittämistä tai muita maallisia... Eikä käytetä bloggaustakaan tekosyynä viivytellä kynän varteen tarttumista.
Ei kai tässä muukaan auta. Että siitä vaan sitten kirjoittamaan. Aikaa tasan tunti, ennen kuin herätyskello soi ja saan lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti