En ole kirjoittanut viikonloppuna. Eilinen oli vapaapäivä, shoppailin hiukan ja illalla kävin uimahallissa saunomassa. Illan vietin kotona - sarjassamme "railakasta sinkkuelämää osa 392". Ilta-aktiviteetteihin kuului pyykin pesu ja tiskaus. Lisäksi kirjoitin joulukortit - ihan etuajassa. Mutta että - sangen jännittävä lauantai-ilta, eikö?
Tänään herätyskello soi puoli ysiltä, mutta tein sille jotain ja sitten kun havahduin, kello oli 11. Oho. Olin ajatellut tehdä kaikenlaista aamulla, mutta en sitten tehnyt, näköjään. Ehkä nukkuminen teki ihan hyvää, kun se noin helposti onnistui.
Tänään olen jutellut hiukan kirjoittamisesta ja ajatellut kirjoittamista. Vaikkei tekstiä ole syntynyt, tuntuu silti ihan hyvältä. Kun ajatukset ovat oikeassa suunnassa, tuntuu oikeammalta, vaikkei tekstiä syntyisikäään. En tiedä kirjoitanko tänään yhtään, mutta ajattelin jatkaa ajattelua.
Hiirikäteni on kiukutellut viime aikoina ihan urakalla ja huomiseksi olen varannut ajan akupunktioon. Vaatii varmaan muutaman käyntikerran lyhyen ajan sisällä, että käsi tokenee paremmaksi. Se tarkoittaa myös pakollisia lomapäiviä kirjoittamisesta: yleensä neulottamisen jälkeen käsi on tosi ärtynyt loppupäivän ja sitä tekee mieli vain pitää lämpimänä ja lepuuttaa. Onneksi luettavia kirjoja on sen verran, että voin keskittyä niihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti