Viikonloppu oli ilmeisesti rentouttava, päätellen siitä, miten absurdilta tuntuu ajatus mennä töihin huomenna. Töihin - miksi ihmeessä? Mitä tekemään? Mitä varten? Eeeii... tässä on nyt joku väärinkäsitys, enhän minä töihin ole menossa huomenna, en mitenkään! Unohdan siis asian vielä täksi illaksi ja ajattelen sitä vasta huomenaamulla kun herätyskello kilajaa puoli seitsemältä.
Palattuani kotiin liesusta olen kokannut, syönyt, tuijottanut telkkaria ja tehnyt hyvin pieniä neuletöitä. Tai siis hyvin pienesti. Kokattuani tavoistani poiketen uunilohta, muistin, miksi en juuri koskaan paista kotona kalaa (en pannulla enkä uunissa). Se haju. Vaikka liesituulettimeni on tehokas ja yritti helikopteroida koko kämpän ilmaan, niin ei auta. Haisee lohi. Eipähän tarvitse kokata sitä laatua pitkään aikaan. Kala on ihanaa, mutta en tosiaankaan kestä sitä hajua. Yleensä ostankin kaupasta savu- tai kylmäsavulohta, niitä kun ei tarvitse itse kärytellä.
Kunhan Idolsin tulokset on julkistettu, ryömin sänkyyn. Viime viikolla luin taas Elokuvan runousoppia iltalukemisiksi Word Workin lomassa ja täytyy sanoa, että Elokuvan runousoppi oli juuri niin hyvä kuin muistinkin edellisen lukemisen jäljiltä. Loppuillan ohjelma ennen tajunnan menetystä on siis hiukan lukemista. Todennäköisesti erittäin vähän, väsyttää aika sopivasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti