En lupaa tälle vuodelle mitään, koska lupaukset ovat ahdistavia - ja onko kukaan kuullut kenestäkään, joka olisi pystynyt pitämään uudenvuodenlupauksensa? En halua liittyä lupauksenrikkojien pitkään ketjuun, joten tavoittelen vain ja hiukkasen toivon.
Arkitavoitteet
Ensimmäinen tavoitteeni vuodelle 2009 on se, että opettelen ostamaan sen verran ruokaa kuin sitä syön. Tarkoituksena vähentää biojätteen määrää ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en tykkää heittää ruokaa roskiin. Eikä se ole ympäristöystävällistäkään.
Toinen tavoitteeni on hyvä kunto. Tai jos ei hyvä, niin parempi. Jahka pääsen yskimästä keuhkojani pihalle, alan välittömästi kohottaa kuntoani. Myös hyötyliikunnalla: työpaikalla uusi työhuoneeni löytyy talon seitsemännestä kerroksesta ja tavoite on kiivetä portaat ylös vähintään yhden kerran päivässä, mieluummin kaikki kerrat päivässä.
Muut tavoitteet/toiveet
Kolmas tavoitteeni on a) kirjoittaa kreikkalaiset lähetyskuntoon ja b) saada kustannussopimus (tämä menee enemmän toive-kategoriaan, koska tähän vaikuttavat muutkin ihmiset kuin minä).
Neljäs tavoitteeni on pitää virkavapaata syyskuun puolivälistä ensi vuoden tammikuun puoliväliin. Tämäkin on toive, koska en lainkaan tiedä, onnistuuko tämä, siis työnantajan puolelta. Jos ei onnistu, niin jonkunlainen virkavapaa onnistunee silti, vaihtoehtoja on jo mietitty.
Viides tavoitteeni on olla itselleni armollisempi. Jälleen kerran. Ei se tarkoita luovuttamista tai lässytystä, vaan tosiasioiden tunnustamista ja turhan itseruoskinnan vähentämistä.
*
Siinäpä ne taisivat olla. Huomasitte varmaan, että en kirjannut tavoitteekseni sitä, että kirjoittaisin paljon. Olen niin optimisti, että ajattelen paljon kirjoittamisen peruskauraksi, jota ei tarvitse erikseen tavoitella tai toivoa. Toivon, että optimismini on perusteltua.
*
Kävin tänään tassuttelemassa raittiissa ilmassa. Aurinko oli juuri laskenut, valaisi taivaan. Töölönlahti oli ohuessa jäässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti