Viime viikko oli tuskallinen. Toisin kuin edellisessä bloggauksessani toivoin, kaikki ei ollut paremmin huomenna. Harvinaisen epämiellyttävä viikko. Uskon kuitenkin, että tulevan viikon on pakko olla parempi. Ei nimittäin voi olla kahta yhtä kamalaa viikkoa putkeen. Lisäksi pahimmat tunnekuohut ovat laantuneet, joten toivottavasti pystyn suhtautumaan kaikkeen asian vaatimalla flegmaattisuudella ja kyynisyydellä. Se täytyy sanoa, että jollei kyynisyyteni kohoa lähiaikoina potenssiin kymmenen, ihmettelen suuresti. Jestas. En voi kyllä sanoa muuta kuin että työnteko ei sovi minulle.
Asiaan. En ole kirjoittanut yli viikkoon. Toivottavasti kirjoitan huomenna. Tai ylihuomenna. Toivottavasti tokenen yhdeksi palaksi taas pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti